Tästä vuodesta on tulossa putkakuolemien synkkä vuosi. Poliisihallitus viimeistee uutta ohjetta säilöön otettujen henkilöiden valvonnasta. Sen on tarkoitus vähentää putkakuolemia.
Poliisin valvonnassa on kuollut tänä vuonna jo 17 ihmistä. Viimeksi lokakuun ensimmäisenä päivänä 25-vuotias mies kuoli poliisin putkaan Lahdessa.
Viiden edellisen vuoden aikana putkakuolemiksi luettuja kuolemia sattui yhteensä 58, kertovat valtakunnansyyttäjän toimiston tilastot.
Poliisihallitus pyrkii vähentämään putkakuolemia valmistelemalla poliisille uutta ohjetta putkavalvontaan.
Ohjeistuksen on oltava viimeistelyä vaille valmis vuoden loppuun mennessä, kertoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelin Ylelle sähköpostitse.
Ennen ohjeistuksen käyttöönottoa se käy lausuntokierroksella poliisilaitoksilla ja vaatii sisäisen hyväksyntämenettelyn. Siksi tarkka päivämäärä uusien ohjeiden käyttöönotolle ei ole vielä tiedossa, Arvelin huomauttaa.
Putkakuolemissa päihteiden käyttö on merkittävässä roolissa. Yli puolessa tapauksissa päihteiden käyttö vähintään myötävaikutti kuolemaan, ilmeni vuonna 2019 valmistuneessa tutkimuksessa.
Putkakuolemiksi lasketaan kuolemat, jotka ovat tapahtuneet poliisin säilytystiloissa, poliisin kuljetuksessa sekä kuolemat, jotka ovat tapahtuneet matkalla putkalta sairaalaan ja myöhemmin sairaalassa.
Valvonnan intensiivisyys vaihtelee
Poliisin säilyttämiä vapautensa menettäneitä valvotaan monin eri keinoin. Pääasiallisin ja tehokkain on vapautensa menettäneen tarkastaminen henkilökohtaisesti, kertoo Arvelin.
– Siinä katsotaan, onko vapautensa menettänyt hereillä ja orientoituuko hän aikaan ja paikkaan. Aina tätä valvontaa ei tehdä näin intensiivisesti, vaan valvontaa voidaan tehdä säilytyshuoneen ovensuusta tai ovessa olevasta tarkastusaukosta.
Arvelin kertoo, että valvonnassa joka tapauksessa varmistutaan, että henkilöllä on kaikki hyvin.
– Vielä ei ole kunnolla määritelty, pitääkö valvontaa tehdä kerran, kaksi, kolme tai vaikkapa neljä kertaa tunnissa, ja onko joitain vapautensa menettäneitä, joiden kohdalla valvonnan on oltava vielä intensiivisempää.
Tekniikka ei korvaa kaikkea
Osaa säilöön otetuista voidaan valvoa teknisesti eli valvomosta käsin.
– Kokkolan poliisivankilassa meillä on pilottikäytössä niin sanottuja sisätilatutkia. Ne tunnistavat tilassa olevan henkilön hengityksen, rintakehän liikkeet ja sydämenlyönnit. Laite on hyvä lisä, mutta ei korvaa varsinaista valvontaa, huomauttaa Arvelin.
Erityistapauksia varten poliisilla on toimivalta laittaa vapautensa menettänyt tarkkailuun, josta on ilmoitettava terveydenhuoltoon. Siinä valvonta on todella intensiivistä, kertoo Arvelin.
Jokainen tapaus on omansa
Hämeen poliisin sektorijohtaja Jouni Takala kertoo, että poliisi arvioi jokaisessa tapauksessa erikseen, onko talteenotto tarpeen.
– Jos henkilö ei omin avuin selviä, niin sitten mietitään, onko kyyti selviämishoitoyksikköön, poliisin putkaan vai tuleeko hän toimeen kotonaan.
Hämeen poliisi kuljettaa päihtyneitä Päijät-Hämeessä Lahteen ja Kanta-Hämeessä Hämeenlinnaan. Maakuntien etäisemmistä kulmista valtion kyyti on kymmeniä kilometrejä.
Poliisille henkilön kunnon arviointi voi olla joskus vaikeaa.
– Riippuu tietysti henkilön kunnosta ja halukkuudesta kertoa itsestään. Jos hänellä on jo aikaisempia käyntejä, sitä kautta tiedetään hänen lääkityksistään ja osataan asiaa seurata.
Kokemus auttaa
Sektorijohtaja Jouni Takala muistuttaa, että poliisi ei ole sairaanhoitaja eikä lääkäri.
– Meidän arviomme perustuu partioidemme saamaan koulutukseen ja aika pitkälle kokemukseen. Valtaosa asiakkaistamme on entuudestaan tuttuja, mutta heidänkin terveydentilansa on voinut edellistä käynnistä romahtaa. Silloin voi olla mahdollisuus huonoon lopputulokseen.
Takala pohtii myös, onko poliisi oikea taho, jolle päihtymyksen takia talteen otettujen valvonta kuuluu.
– Ei tätä kukaan muukaan ole halunnut ottaa hoidettavakseen.
Ylen MOT-ohjelma kertoi turhista putkakuolemista vuonna 2022:
