Poliisit ja vankiloiden työntekijät antoivat lakkovaroituksen – jopa hälytystehtäviä voisi jäädä tekemättä

Valtion työntekijöiden lakko olisi toteutuessaan hyvin poikkeuksellinen. Esimerkiksi poliisien edellisestä lakosta on melkein 50 vuotta.

Valtion työntekijät ovat jättäneet lakkovaroituksen.

Jos sopuun ei päästä ennen sitä, lakko alkaa 15. huhtikuuta, ja se kestää kaksi vuorokautta.

Lakon piirissä ovat poliisin työtehtävät Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen kaikissa toimipisteissä sekä Hämeenlinnan ja Vantaan vankiloissa. Vankiloissa lakon ulkopuolelle on rajattu vankiterveydenhuolto.

Lisäksi lakko kohdistuu valtiokonttorin viraston kaikkiin työtehtäviin, valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen Hämeenlinnan toimipaikkaan ja valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoriin.

Nyt annetun lakkovaroituksen taustalla ovat pattitilanteeseen päätyneet palkkaneuvottelut. Valtion työntekijät ovat olleet sopimuksettomassa tilassa helmikuun lopusta alkaen.

Työntekijöitä neuvotteluissa edustavat Julkisten alojen korkeakoulutettujen neuvottelujärjestö Juko, Ammattiliitto Pro ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Työnantajan edustajana on Valtion työmarkkinalaitos.

Valtion työmarkkinalaitos keskeytti neuvottelut 7. maaliskuuta. Työntekijäpuolen mukaan työnantajat eivät ole sen jälkeen ilmaisseet halua palata neuvottelupöytään.

– Ei riitä, jos vain palkansaajapuolen neuvottelijat ovat pöydässä, vaan sinne tarvitaan myös työnantajat mukaan, Jukon valtion neuvottelukunnan puheenjohtaja, Suomen poliisijärjestöjen liiton Jonne Rinne sanoo.

Palkansaajajärjestöt varoittavat, että mikäli neuvotteluhaluja ei vieläkään löydy, työtaistelutoimia laajennetaan.

– Haluamme toimia vastuullisesti myös hankalissa tilanteissa, mutta kyllä meidän keskuslakkotoimikunnalla ja valtion lakkokoneistolla on mahdollisuus antaa uusiakin lakkovaroituksia.

Nyt ilmoitettu lakko ei kohdistuisi tehtäviin, joiden tekemättä jättäminen vaarantaisi ihmisten terveyden tai turvallisuuden. Sen ulkopuolelle rajattaisiin myös alue- ja kuntavaaleihin liittyvät tehtävät.

Rinteen mukaan esimerkiksi poliisin palveluissa lakko näkyy esimerkiksi lupapalveluissa ja poliisin ei-kiireellisten tehtävien hoitamisessa.

Lakon ulkopuolelle rajatuista, suojelutyövelvoitteen alaisista työtehtävistä neuvotellaan vielä erikseen työnantajapuolen kanssa.

– Tämä koskee myös hälytystehtäviä siltä osin, että vakavat henkeen ja terveyteen liittyvät tehtävät hoidetaan, mutta muiden katsotaan, ainakin tässä vaiheessa, olevan lakonalaista työtä, Rinne katsoo.

Lakkovaroitus poikkeuksellinen

Valtion työntekijät eivät ole lakkoilleet vuosikymmeniin. Poliisit lakkoilivat viimeksi vuonna 1976, ja virkamieslakko järjestettiin vuosikymmen myöhemmin. Työntekijäjärjestöt ovat jo aloittaneet työtaistelutoimet ja voimassa muun muassa ylityö- ja vuoronvaihtokielto on voimassa.

Lakolla työntekijäpuoli pyrkii puskemaan eteenpäin jumiutuneita neuvotteluja virka- ja työehtosopimuksesta. Työntekijäpuoli on kertonut hakevansa neuvotteluissa teollisuuden määrittämän niin sanotun yleisen linjan mukaista, yhteensä 7,8 prosentin korotusta kolmelle vuodelle.

Työnantajapuoli on taas todennut, että tällaiseen korotukseen ei ole varaa. Esimerkiksi viime vuonna valtion työvoimakustannukset olivat noin 5,5 miljardia euroa.

Työnantajapuoli on tiettävästi tarjonnut puolitoista prosenttia pienempää korotusta eli yhteensä 6,3 prosenttia kolmelle vuodelle. Pöydän toisella puolelta tarjous kuitenkin torpattiin.

Neuvottelut koskevat noin 80 000 työntekijää.

Poliisin lisäksi valtion työntekijöitä työskentelee muun muassa verohallinnossa, tuomioistuimissa, rajalla, vankiloissa ja puolustusvoimissa.

Iso osa eli noin neljä kymmenestä valtion työntekijästä työskentelee turvallisuuden parissa.

Juttua päivitetään.