Johanna Vuorelman mukaan Alexander Stubbin ensimmäisessä uudenvuodenpuheessa tasavallan presidenttinä ei nähty isoja yllätyksiä, vaikka ensimmäiset sanat menivätkin vaihtoon.
Politiikan tutkija Johanna Vuorelman mukaan tasavallan presidentin Alexander Stubbin ensimmäinen uudenvuodenpuhe oli yllätyksetön ja turvallinen. Provosoivia näkökulmia, käsitysten ravistelua tai uusia avauksia ei juurikaan kuultu.
Monet puheen teemat ovat olleet Stubbilla jo aikaisemmin esillä. Muun muassa hänen presidenttikampanjastaan tuttu arvopohjainen realismi mainittiin jälleen kerran.
Yllätys olikin ehkä se, ettei yllätyksiä tullut.
– Hänet on kuitenkin usein nähty uudistajana siinä roolissa, missä hän on ollut instituution edustajana, Vuorelma pohtii.
Samaa ja uutta suhteessa Niinistöön
Vuorelman mukaan Stubbin ensimmäinen puhe oli samalla tavalla kriisiajan puhe kuin hänen edeltäjänsä Sauli Niinistön kauden viimeiset puheet.
Puheessa toistui muutenkin samoja teemoja kuin Niinistöllä: kansallinen eheys, taloustilanne ja turvallisuus.
Vuorelma on tutkinut Niinistön pitämiä puheita vallankäytön näkökulmasta.
Niinistölle tyypillisesti myös Stubb puhutteli ensimmäisessä puheessaan suoraan eduskuntaa talouspoliittisista kysymyksistä peräänkuuluttamalla yhteisen tilannekuvan rakentamista.
Eroina Niinistöön Vuorelma nostaa esiin ilmasto- ja ympäristökriisin. Stubb kyllä mainitsee nämä teemat, mutta käsittely jää hyvin pitkälti maininnan tasolle.
– Sehän oli Niinistöllä hyvin keskeisesti esillä hänen uudenvuodenpuheissaan, yksi niitä kärkiteemoja.
Jumala, kansalaiset ja englanti
Stubb toivotti puheensa lopuksi Jumalan siunausta. Vaikka tämä oli tapana myös Niinistöllä, se on pitkällä aika välillä ollut Suomen presidenteille epätyypillistä.
– Ennen Niinistöä se oli käytössä Martti Ahtisaarella, mutta sitten pitää palata melkein 1950-lukua edeltävään aikaan. Nyt näyttäisi siltä, että ehkä siitä on tulossa vakiintuneempi tapa.
Puheen alussa kuitenkin otettiin irtiotto pitkään perinteeseen. Stubb ei aloittanut puhetta sanomalla ”kansalaiset” vaan ”rakkaat suomalaiset”.
– Se [sana kansalaiset] on oikeastaan varattu presidentin uudenvuodenpuheeseen.
Muuta kuin kansalaiset-ilmausta ovat käyttäneet puheessaan ennen Stubbia lähinnä tasavallan presidenttiä tehtävässä paikanneet pääministerit, Mauno Koivisto vuonna 1982 ja Esko Aho vuonna 1993.
Uutuutena tänä vuonna oli suomen ja ruotsin kielisen puheen lisäksi myös englanninkielinen versio, jota tosin ei nähty suorana televisiosta.
Vuorelma uskoo, että tässä on kyse kansainvälisen yleisön tavoittelun lisäksi Suomen monimuotoisuuden kasvusta.
– Puheessakin mainitaan, että Suomi on monimuotoisempi kuin koskaan aiemmin. Kaikki Suomessa asuvat eivät ymmärrä suomea tai ruotsia.
Myös ristiriitoja löytyi
Vuorelman mukaan puheesta löytyi muutamia toistensa kanssa ristiriidassa olevia kohtia.
Stubbin mukaan yhtenäisyys, keskinäinen luottamus ja tahto puolustaa isänmaatamme eivät horju. Kuitenkin hän sanoo myöhemmin olevansa ulkoisen turvallisuuden sijaan enemmän huolissaan muun muassa kansakunnan sisäisestä kahtiajakautumisesta.
– Ei voi olla samanaikaisesti totta, että yhtenäisyys ja keskeinen luottamus eivät horju ja olemme sisäisesti kahtiajakautuneita.
Myös sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän esiin tuomista voi Vuorelman mukaan tarkastella kriittisesti siitä näkökulmasta, että Suomessa ajettiin tänä vuonna voimaan laki, joka mahdollistaa turvapaikkahakemusten vastaanottamisen keskeyttämisen Suomen rajalla.
– Oikeustieteilijät ovat hyvin kovasanaisesti kritisoineet sitä, että rajalain käsittelyssä Suomi lähti kyseenalaistamaan nimenomaan sopimuspohjaista kansainvälistä järjestelmää.
Katso koko tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe 2025 Yle Areenasta:
