Paliskunnat haluavat poistaa petoja ennaltaehkäisevästi, ei vasta sen jälkeen, kun peto on ehtinyt tappaa poroja.
Paliskunnat Lapista, Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta esittävät erillisen kriisiryhmän perustamista porotalouden tueksi. Paliskuntien edustajat ovat keskustelleet tällä viikolla kriisiryhmän perustamisesta eduskunnassa.
Paliskuntien mukaan kriisiryhmä tarvitaan ennaltaehkäisemään poikkeuksellisia porovahinkoja ja varmistamaan luvanhakuprosessi sekä mahdollistamaan ennaltaehkäisevien lupien myöntäminen.
Paliskuntien puolesta Helsingissä muun muassa kansanedustajia tavannut Kuusamolaisen Oivangin paliskunnan poroisäntä Juha Kujala kertoo, että torstaina 27. maaliskuuta Kuusamossa susi oli tullut poroaidalle hätyytellen paitsi poroja, myös koiraa. Poronhoitajat ovat olleet tapahtuneesta yhteydessä poliisiin.
Tilanne Kuusamossa on Kujalan mukaan juuri sen kaltainen, johon pitäisi tulla muutos.
– Eli pedon poistamiseen pitäisi saada lupa ennen kuin se on ehtinyt tehdä vahinkoa. Näin säästäisimme myös valtion petokorvausvaroja, kun pystyisimme ennalta ehkäisemään vahinkoja, Kujala sanoo.
Nykyisen käytännön mukaan pedon tappolupa tulee yleensä vasta sen jälkeen, kun peto on todistettavasti raadellut poron.
Suden kohdannut kuusamolainen Ari Hentilä kertoo olleensa torstai-aamuna aamulenkillä pystykorva-koiransa kanssa.
– Susi tuli yllättäen tiellä meitä kohti ja pääsi noin 15 metrin päähän koirasta. Aloin huutaa kovasti, jolloin susi lähti tiehensä, Ari Hentilä kertoo.
Lupa halutaan lauman hävittämiseen
Paliskunnat ehdottavat, että erityisesti suden kohdalla pitää varmistaa lupien saaminen koko lauman poistamiseksi sekä poikkeuslupien jatkoajan sujuva myöntäminen.
Pyyntilupiin paliskunnat haluaisivat reagoida niin, että kun esimerkiksi pyyntilupa on voimassa kolmelle sudelle ja mottiin onkin saatu yhdeksän yksilöä, tällöin ryhmä voisi päättää koko lauman poistosta.
Paliskunnat haluaisivat aloittaa myös petokantojen voimakkaamman säätelyn pahimmilla vahinkoalueilla.
Osana petotilanteen hillitsemistä poronhoitoalueelta tulee paliskuntien mukaan kieltää haaskakuvaustoiminta kokonaisuudessaan.
– Haaskakuvaustoiminta aiheuttaa suuria ja luonnottomia petokeskittymiä paliskuntien alueella, mikä osaltaan kiihdyttää tarvetta pyynnille, paliskuntien lausunnossa todetaan.
Pelkästään susille haettiin vahinkoperusteisia poikkeuslupia poronhoitoalueella yli 50 kertaa metsästysvuoden 2023-2024 aikana. Muille pedoille haettavien poikkeuslupien kanssa lukumäärä oli jo lähempänä sataa.
– Eteläisen Suomen nykyinen tilanne, jossa suurpetojen kannanhoidollinen pyynti on estynyt, näkyy poronhoitoalueella kasvavana vahinkomääränä. Kannanhoidollinen metsästys tulisi saada käyntiin mahdollisimman pian, poronhoitajat vaativat.
Vuonna 2000 suurpetojen tappamia poroja löytyi poronhoitoalueelta hieman alle 3 000. Vuonna 2024 luku oli noussut lähes 6 500:aan.
