Oikeusministeriön asettama työryhmä valmistelee parhaillaan muutosta vesilainsäädäntöön. Muutoksen myötä vesivoimayhtiöt voisivat jatkossa tilapäisesti poiketa vesivoimalaitosten käyttöä koskevista lupaehdoista niin sanotuissa poikkeuksellisissa häiriötilanteissa, esimerkiksi sähköpulan uhatessa.
Oikeusministeriön muistion mukaan nykyinen vesilupien tarkistamismenettely on liian hidas vastaamaan äkillisiin sähkömarkkinoiden tasapainon tai verkon häiriöihin.
– Toimet liittyvät hallitusohjelman tavoitteeseen vahvistaa energiajärjestelmälle tärkeän säätökykyisen vesivoiman toimintaedellytyksiä sekä parantaa vesivoiman säätökykyä vesipuitedirektiivin mahdollistamissa rajoissa, kertoo erityisasiantuntija Mari Pihalehto oikeusministeriöstä.
Lakihanke jakaa mielipiteitä. Esimerkiksi vesivoimayhtiö Kemijoki oy pitää varautumista perusteltuna, kun taas ympäristöjärjestö pelkää, että haitat lisääntyvät.
Lakimuutoksen valmistelussa ei ole vielä määritelty tarkasti, kuinka suuri tai pieni häiriötilanteen pitäisi olla, jotta vesivoimalaitoksen lupaehdoista voitaisiin poiketa. Oikeusministeriön muistion mukaan ”tarve yksittäisen voimalaitoksen lupamääräyksiä laajempaan lyhytaikaissäännöstelyyn saattaa aktualisoitua kuitenkin hyvinkin nopeasti useampien poikkeamien sattuessa samanaikaisesti”.
Työryhmä selvittääkin, voisiko esimerkiksi ydinvoimalan huoltoseisokki yhdistettynä rajajohdoissa ilmenevään häiriöön olla hankkeessa tarkoitettu poikkeustilanne.
Esimerkiksi tiistaina pörssisähkö pompahti 70 senttiin kilowattitunnilta. Tuolloin tuulivoimaa oli vähän ja Pohjois-Ruotsissa rajoitettiin sähkön siirtoa rakennustöiden vuoksi.
Esitys on jopa vaarallinen
Luonnonsuojeluliiton ympäristöoikeuden asiantuntija Hannes Koljonen pitää esitystä erittäin ongelmallisena, jopa vaarallisena sekä ympäristölle että ihmisille. Koljonen itse on mukana oikeusministeriön työryhmässä.
– Lyhytaikaissäätöä on harjoitettu luvattomasti vuosikymmeniä Suomessa. Olemme viime vuosina erityisen aktiivisesti pureutuneet tähän ja ihan onnistuneesti.
Hän viittaa esimerkiksi tapaukseen, jossa UPM haki lupaa lyhytaikaissäätöön Pielisjoella, mutta aluehallintovirasto hylkäsi hakemuksen Luonnonsuojeluliiton muistutuksen perusteella. Koljosen mukaan myös Tainionkosken, Kemijoen Isohaaran ja Oulujoen voimalat ovat esimerkkejä laitoksista, joissa harjoitetaan lyhytaikaissäätöä.
Lyhytaikaissäätö tarkoittaa vesivoimalaitoksen tehon nopeaa vaihtelua sähkön kysynnän mukaan, mikä johtaa nopeisiin vedenpinnan muutoksiin. Kolehmaisen mukaan tällä on aiheutettu sekä ympäristö- että asukasvahinkoja:
– Laiturit tai pyydykset voivat hajota, ja on ollut jopa hengenvaaraa, kun virtaukset muuttuvat yllättäen. Oulujoella nopea säätö on aiheuttanut voimakasta eroosiota ja vaurioittanut talouksien vesiputkia, hän kertoo.
Kuka valvoo ympäristön etua?
Koljonen korostaa, että lupajärjestelmä on olemassa siksi, että ympäristö- ja turvallisuusvaikutuksen voidaan arvioida ja tarvittaessa asettaa velvotteita.
– Jos tällaisia poikkeuksia aletaan myöntää ilman kunnollista lupamenettelyä, kuka enää valvoo ympäristön ja asukkaiden etua, hän kysyy.
Koljosen mukaan lupien roolia pitäisi mieluummin vahvistaa eikä pyrkiä niistä eroon.
– Luvat on nimenomaan tehty sitä varten, että voidaan määritellä pelisäännöt, miten ympäristölle ja ihmisille haitallista toimintaa voidaan harjoittaa. Tämän lakimuutoksen ainoa painava syy on raha, ei ympäristönsuojelu.
Työryhmän tehtävänä on selvittää, miten väliaikainen poikkeaminen lupamääräyksistä voitaisiin sallia ilman, että ympäristö- ja EU-lainsäädännön velvoitteet vaarantuvat.
Euroopan komissio käynnisti vuonna 2022 rikkomusmenettelyn Suomea vastaan, koska Suomen vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien ei katsottu täyttävän vesipuitedirektiivin vaatimuksia. Komissio on erityisesti huomauttanut vesivoiman ympäristövaikutusten huomioinnista ja lupamenettelyissä esiintyneistä puutteista.
– Lakimuutos saattaa olla suoraan ristiriidassa unionin oikeuden kanssa. Ei ole ensimmäinen kerta, kun lakiehdotuksia ajetaan läpi kansainvälisistä velvoitteista piittaamatta, Hannes Koljonen toteaa.
Vedenkorkeus vaihtelee päivittäin
Kemijoki oy:n johtaja Sakari Pyhäjärvi korostaa, että vesivoima on yhteiskunnan kannalta kriittinen energiamuoto erityisesti sähköjärjestelmän häiriötilanteissa.
Hänen mukaansa vesilaissa on jo nyt mahdollisuus poiketa lupaehtojen rajoituksista esimerkiksi tulvauhkatilanteessa, mutta energiaturvallisuuteen liittyvää poikkeusmahdollisuutta ei vielä ole.
– Uskon, että lakihanke on nimenomaan poikkeustilanteisiin varautumista. En näe, että kyse olisi keinosta lisätä tuotantoa arjessa tai hyödyntää poikkeuksia esimerkiksi sähkön hinnan noustessa, Pyhäjärvi painottaa.
Pyhäjärvi myöntää, että vesivoiman tuotanto aiheuttaa vesistöissä vedenkorkeuden vaihtelua, mikä näkyy myös Kemijoella päivittäin.
– Meillä on vastuu ympäristövaikutuksista ja teemme rannoilla erilaisia hoitotoimia. Yhteistyö paikallisten kanssa ja tiedottaminen ovat meille arkea, hän sanoo.
