Potilaan biologisista näytteistä saadaan tietoa hänen alttiudestaan sairastua esimerkiksi syöpään. Sairauteen voidaan kehittää yksilöllistä hoitoa varhaisessa vaiheessa.
Terveydenhuollon säästöpaineisiin ja ikääntyvän väestön terveydenhuoltoon haetaan ratkaisuja ympäri maailman muun muassa biolääketieteestä.
Suomessa tuli voimaan vuonna 2013 uusi biopankkilaki, joka avaa biopankkien näyteaineistoa kansainväliseen tutkimukseen. Tähän tavoitellaan valtiovallan tuella myös ulkomaisia investointeja.
Portugalissa puolestaan aloitettiin biopankkitoiminta Euroopassa ensimmäisten joukossa. Ensimmäinen rekisteri perustettiin Lissaboniin vuonna 1995.
Katso tästä jutusta viisi keskeistä kysymystä ja vastausta biopankeista.
1. Mitä biopankit ovat?
Suomessa biopankkeihin on kerätty noin puolen miljoonan suomalaisen vapaaehtoisesti luovuttamia biologisia näytteitä, kuten veri-, kudos-, sylki- ja ulostenäytteitä. Näytteissä oleva data voidaan yhdistää potilastietojärjestelmissä oleviin terveystietoihin.
Suomessa toiminnassa on 11 biopankin verkosto. Yhteistyössä on mukana yliopistoja, Veripalvelu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja hyvinvointialueet.
2. Miten näytteitä voi hyödyntää?
Näytteiden avulla voidaan selvittää yksilön alttiutta sairastua erilaisiin sairauksiin, kuten syöpään. Näytteistä saatava tieto mahdollistaa yksilöllisen hoidon kehittämistä, jos sairaus voidaan tunnistaa varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi rintasyövässä rinnat voidaan tietyissä tapauksissa poistaa ennen sairauden leviämistä.
Portugalissa biopankkien näytteistä oli hyötyä koronapandemian kukistamisessa. Näin kertoo portugalilaisen IMM-tutkimusinstituutin ja biopankin johtaja Sérgio Dias videolla:
3. Miksi Suomi kiinnostaa?
Maantieteellinen sijainti eristyksessä Suomenlahden takana tekee suomalaisten perimästä ainutlaatuisen tutkimusaineiston.
Muualla harvinaiset sairauksien aiheuttajat ovat rikastuneet suomalaisväestössä syrjäisen sijainnin vuoksi.
Vuonna 2023 Suomen biopankeissa oli talletettuna joka kymmenennen suomalaisen genomidata. Data on tiukan suojauksen alla Fingenius-palvelussa laajalti tutkijoiden saatavilla.
Suomalaiset ovat tehneet yhteistyötä muun muassa virolaisten ja brittiyliopistojen kanssa. Kaikkiaan kiinnostusta on ollut tähän mennessä kolmestatoista maasta.
Alalle haetaan ulkomaisia investointeja. Biopankkitoimintaan liittyvästä tutkimus- ja kehitystyöstä on väläytelty jopa uutta Nokiaa Tanskan kansantaloutta laihdutuslääkkeillä vauhdittavan Novo Nordisk -yhtiön tapaan.
4. Miksi biopankkien tietosuoja on herättänyt huolta?
Biopankkilain mukaisesti näytteiden kerääminen biopankkiin edellyttää näytteenantajan kirjallista suostumusta ja terveystietojen liittäminen näytteisiin kirjallista hyväksyntää. Molemmat voi antaa samalla suostumuslomakkeella. Biopankkitoiminnasta on oikeus myös kieltäytyä.
Islannissa biopankkitoiminta joutui vastatuuleen talouskriisin seurauksena 2000-luvun lopulla.
Amerikkalaisyhtiö osti konkurssiin ajautuneen islantilaisen deCode genetics -yrityksen vuonna 2009, kertoi muun muassa The Guardian -lehti. Yhtiön rekisterissä oli 140 000 islantilaisen näytetietoja.
Islannissa on keskusteltu muun muassa lääketieteen etiikasta ja julkisten tietorekisterien valvomattomasta käytöstä kaupallisiin tarkoituksiin. Biopankkien edustajien mukaan Islannin lainsäädäntö on kohentunut vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa.
5. Miksi Afrikka kiinnostaa?
Afrikan geeniperimä on maailman monimuotoisin, mutta siitä tiedetään toistaiseksi vähän. Väestöltään kasvavan maanosan terveydenhuollon haasteet ovat suuret, ja biolääketieteen toivotaan antavan ratkaisuja myös niihin. Tutkimuksissa selvitetään esimerkiksi, miksi länsimaissa yleinen syöpä on harvinaisempi Afrikan maissa.
Portugali rakentaa biopankkiverkostoa yhteistyössä entisten siirtomaidensa kanssa. Tutkimuskeskuksia on perusteilla muun muassa Angolaan, Brasilaan, Kap Verdelle ja Mosambikiin. Tutkijoita koulutetaan Portugalissa, ja he jatkavat kouluttamista kotimaissaan.
Kuuntele lisää biopankeista Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmasta:
Juttuun on haastateltu Lissabonissa toimivan IMM-tutkimusinstituutin johtajia Sérgio Diasia ja Ângela Afonsoa, HUS-Syöpäkeskuksen rintarauhaskirurgian linjajohtajaa ja ylilääkäriä Tuomo Meretojaa, Helsingin yliopiston syöpätautien professoria Kimmo Porkkaa, FINBB:n toimitusjohtaja Marco Hautalahtea ja tietosuojavaltuutettu Anu Talusta.
