Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vaikea taloustilanne lykkää Porvooseen suunnitellun uuden sairaalan ja sote-keskuksen rakentamista. Hyvinvointialuejohtajan mukaan investointi on alueelle kriittinen.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vaikea taloustilanne siirtää Porvooseen suunnitellun uuden sairaalan ja sote-keskuksen rakentamissuunnitelmia muutamalla vuodella eteenpäin.
Rakentamishanke on kuitenkin edelleen mukana hyvinvointialueen pitkän aikavälin suunnitelmissa.
Hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvistin mukaan uudisrakennus valmistuu aikaisintaan vasta seuraavalla valtuustokaudella.
– Jos saisin toivoa ja ennustaa, niin valmista olisi viimeistään vuonna 2032, Lönnqvist sanoo.
Nykyiset tilat vanhoja ja korjauksen tarpeessa
Päätöksiä odotellessa vanhan Porvoon sairaalan toiminta jatkuu nykyisellä sijainnillaan, kuten myös Porvoon Näsin terveysaseman.
Lönnqvistin mukaan uudisrakennukselle on kuitenkin selvä tarve, sillä nykyiset tilat: HUSin hallinnoima Porvoon sairaala ja hyvinvointialueen käytössä oleva Näsin terveysasema, ovat vanhoja rakennuksia ja vaatisivat mittavia peruskorjauksia.
– Meidän isoin terveyskeskus täällä Porvoossa on aika vanha ja sen vanhimmat osat ovat 1800-luvun lopulta. Se vaatisi isoa peruskorjausta, Lönnqvist kuvailee.
HUSin mukaan päätöksiä sairaalan rakentamisen ajankohdasta ei ole tehty.
HUSin kiinteistöjohtaja Vesa Vainiotalon mukaan HUSilla ja hyvinvointialueella on kuitenkin tahtotila yhteisen terveydenhuollon toimipaikan rakentamisesta.
Keskusteluita uudisrakennuksen sijoittamisesta Kuninkaanportin alueelle on käyty HUS Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ja Porvoon kaupungin kesken.
Talousvaikeudet lykkäävät rakentamista
Pääsyy rakentamishankkeen viivästymiselle on hyvinvointialueen heikko taloustilanne. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on parhaillaan valtiovarainministeriön arviointimenettelyssä, ja sen kumulatiivinen alijäämä on kolmelta vuodelta lähes 100 miljoonaa euroa.
Arviointimenettely tarkoittaa kaikkien mahdollisten menojen perkaamista, jotta hyvinvointialue selviäisi kertyneistä alijäämistä ja saisi vihdoin talouden tasapainoon.
– Kyllä tässä muutamia vuosia on viivästystä. Meillähän ei ole tällä hetkellä lainanottovaltuutta, eikä myöskään takaisinmaksukykyä. Molemmat täytyy varmistaa, Lönnqvist toteaa.
Rakennushankkeen kustannukset ovat huomattavat. Lönnqvistin arvion mukaan HUSin osuus hankkeesta olisi yli 100 miljoonaa euroa ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen osuus noin 80–90 miljoonaa euroa.
Kriittinen investointi alueen kannalta
Arviointimenettelystä huolimatta Lönnqvist pitää sairaala- ja sote-keskushanketta välttämättömänä investointina.
– Ainakin itse olen tuonut myös arviointiryhmässä esille sen, että tämä on kriittinen investointi koko alueen osalta, joten toivon, että sitä pystytään edistämään, Lönnqvist sanoo.
Hyvinvointialueen on kuitenkin johtajan mukaan saatava käyttötaloutensa sellaiseen kuntoon, että alue pystyy tekemään ylijäämäisiä tuloksia.
– Sitten voimme lähteä tarkempaan suunnitteluun.
Myös muita investointeja lykätään
Uuden sairaalan ja sote-keskuksen lisäksi myös muita rakennushankkeita on jouduttu lykkäämään ja peruskorjaushankkeet ovat viivästyneet.
Hyvinvointialuejohtajan mukaan alueella olisi tarvetta muun muassa vammaispalvelun asumisyksikölle ja ikäihmisten tehostetulle palveluasumiselle. Lisäksi pelastustoimi tarvitsisi uuden aseman Sipooseen.
Käytännössä alueella on vuoden 2023 alusta lähtien tehty vain yksi investointihanke, Loviisan uusi pelastusasema.
– Muuhun meillä ei ole ollut varaa, Lönnqvist toteaa.
