Presidentti Stubbin mukaan Ukraina tarvitsee lyhyellä aikavälillä lisää aseita ja pitkällä aikavälillä turvatakuut Venäjää vastaan.
Terhi Toivonen,
Maria Stenroos
Tasavallan presidentti Alexander Stubb kuvailee Tallinnassa pidettyä JEF-maiden kokousta hyvin hyödylliseksi Suomelle. Tärkein aihe oli Stubbin mukaan Ukrainan tukeminen ja aseistaminen.
Ukraina tarvitsee JEF-maiden mielestä lisää aseita, jotta sen asema olisi vahva mahdollisten rauhanneuvotteluiden alkaessa. Baltian maat, Pohjoismaat ja Britannia ovat jo antaneet Ukrainalle paljon aseapua.
– Tarve Ukrainan tukemiselle ei ole mitenkään muuttunut. Jos jossain vaiheessa keskustelut rauhasta tai tulitauosta alkavat, Ukrainan pitää olla niissä keskusteluissa vahvoissa lähtöasemissa. Me jatkamme Ukrainan tukemista, painotti Stubb tiedotustilaisuudessa.
Presidentin mukaan Ukrainan tarvitsee sekä lyhyen että pitkän tähtäimen apua. Ensin aseita ja tukea energiantuotantoon, myöhemmin turvatakuut Venäjää vastaan.
– Lyhyellä tähtäimellä tämä tarkoittaa käytännönläheistä tukea, joka liittyy ilmapuolustukseen, ammuksiin, materiaaliin ja generaattoreihin, joilla ylläpidetään Ukrainan energiansaantia.
Stubb korosti, että Ukrainan turvatakuiden ydin tulisi sotilasliitto Natosta ja viidennestä artiklasta, ei esimerkiksi JEF-puolustusyhteistyöhön osallistuvilta mailta.
– Me tuemme Ukrainan Nato-jäsenyyttä pitkässä juoksussa, ja meidän tehtävä on myös saada kaikki Nato-liittolaiset samalle linjalle.
Presidentin mukaan Ukrainan liittyminen JEF-maiden joukkoon on vielä liian aikaista, mutta muiden Itämeren ympärillä olevien maiden liittymistä puolustusyhteistyöhön voidaan harkita.
Stubb kertoi myös, että Suomi isännöi JEF-maiden kokousta vuonna 2026, ensi vuonna on Norjan vuoro.
Stubb: keskustelu rauhanturvaoperaatiosta lähtenyt laukalle
JEF-maiden johtajat ovat keskustelleet myös Ukrainan mahdollisesta rauhanturvaoperaatiosta, sitten kun rauhansopimus on ajankohtainen.
Presidentti Stubb totesi tiedotustilaisuudessa, ettei rauhanturvaoperaatio ole nyt realistinen vaihtoehto eskalaation vaaran vuoksi ja koska se vaatisi satoja tuhansia sotilaita.
– Jos puhuttaisiin vaikkapa 40 000 rauhanturvaajasta rauhan aikana, ja toisella puolella rajaa on noin 500 000 venäläistä joukkoa. Mitä tapahtuu, jos jollekin näistä 40 000 rauhanturvaajasta tapahtuu jotain? Se olisi selkeä eskalaatio. Minun mielestäni siinä vaiheessa pitäisi jo olla Nato-jäsenyys ja turvatakuut selvät.
Stubbin mukaan rauhanturvaoperaatioon tarvittaisiin vähintään 150 000 sotilaan joukko.
– Rotaatiossa se tarkoittaa kolminkertaista eli 450 000 rauhanturvaajaa vuodessa. Joten ehkä tämä keskustelu on niin sanotusti lähtenyt laukalle. Rauhan turvaamisesta ei tässä vaiheessa puhuta.
Meidän ei pidä mennä asioiden edelle, Stubb totesi jo aamulla ennen päivän keskusteluita. Presidentin mielestä rauhansopimuksen jälkeen tarvittaisiin YK:n mandaatti. Operaatioon ei voi lähteä huteralta pohjalta, kuten Stubbin mukaan tapahtui Libyassa 90-luvulla.
JEF-maat suunnittelevat myös hankaloittavansa Venäjän varjolaivaston liikkeitä Itämerellä. Maat alkavat kysellä kansainvälisten säännösten vaatimia vakuutustodistuksia laivoilta, jotka romukuntoisina kuljettavat Venäjän öljyä Itämerellä ja joiden avulla Venäjä kiertää pakotteita.
JEF-puolustusyhteistyöhön osallistuu kymmenen Euroopan maata Britannian johdolla.
Katso tästä Alexander Stubbin tiedotustilaisuus kokonaan:
Muokattu klo 14.00: Stubbin tiedotustilaisuuden annilla.
