Presidentti Alexander Stubb tapasi kolmen valiokunnan johtoa tänään keskiviikkona ja päivitti heidät eilisen Itämeren huippukokouksen päätöksistä ja Itämeren tilanteesta.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb tapasi tänään keskiviikkona aamusta eduskunnan ulkoasian-, puolustus ja suuren valiokunnan puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sd.) mukaan kokouksessa käytiin läpi Itämeren tilannetta. Presidentti Stubb tiedotti valiokuntien johtoa myös eilisen Itämeren huippukokouksen taustoista, toimeenpanosta ja päätöksistä.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jukka Kopran (kok) mukaan presidentin viesti valiokuntien johdolle oli se, että tilanne on hallinnassa.
– Lukuisia eri toimia tässä tehdään, joilla lisätään Itämeren turvallisuutta, pyritään estämään sabotaasiteot ennalta ja samalla katsotaan, miten Venäjän varjolaivastoa saataisiin kuriin.
Koskinen toteaa, että eduskunnan tuominen ajan tasalle heti kokouksen jälkeen oli suotavaa, sillä huippukokouksessa päätetyt jatkotoimet käynnistyvät nopealla aikataululla.
”Juristeilla iso työnsarka edessä”
Kopran mukaan akuutein ja konkreettisin toimi on se, että Nato lisää läsnäoloaan ja valvontaa Itämerellä määräaikaisen Baltic Sentry -operaatiollaan.
Tämän lisäksi maiden on määrä koota lakiasiantuntijoista ryhmä, joka etsii kansainvälisen merenkulkuun liittyvän lainsäädännön mukaisia keinoja puuttua merialueilla tapahtuvaan hybridivaikuttamiseen.
– Kyse on lain tulkinnasta ja siinä varmasti on juristeilla iso työnsarka edessä. Mutta uskoakseni sieltä löytyy ratkaisuja myös tähän tilanteeseen. Tämä työ on käynnissä ja kesken vielä, Kopra sanoo.
Koskinen on samaa mieltä. Hän muistuttaa, että kansainvälinen merioikeus kehittyy myös tapaoikeuden kautta.
– Merioikeutta säätelevää lakia hiukan toisin tulkitsemalla saada lisää mahdollisuuksia puuttua tilanteisiin. Ja toisaalta rakentamalla omaa kansallista sääntelyä ja EU-sääntelyä, jolla viranomaisten toimivaltuuksia parannetaan, jos epäillään esimerkiksi sabotaasitoimia tai ympäristöriskiä.
Koskisen mukaan työ lähtee liikkeelle peruskysymyksistä eli siitä, mitkä toimet pitää sallia, jotta merten vapauksien tai kulkuoikeuden väärinkäyttö estetään.
– Tarkoittaako merten vapaus sitä, että kun kansainvälisessä merioikeussopimuksessa sallittiin kaapeleiden ja putkien asettaminen myös aavan meren pohjaan, niin niitä saisi merten vapauteen vedoten katkoa ankkurilla.
Suomi jakaa kokemuksiaan muille maille
Suomen viranomaisten ja ministeriöiden tehtäväksi jää Koskisen mukaan Eagle S:n tapauksesta saatujen kokemusten jakaminen muille Nato- ja EU-maille.
– Tässä lähdetään siitä, että pystyttäisiin viemään tätä Suomen mallia muihin Itämeren maihin ja EU-maihin. Eli viranomaisten tehtävä on sen kokemuksen kokoaminen paketiksi, jota voidaan hyvänä esimerkkinä tarjota muille maille siitä, miten tiedonvaihtoa ja toimintojen nopeutta voidaan parantaa.
Kopra ei usko, että Naton kasvava läsnäolo Itämerellä olisi omiaan lisäämään jännitteitä alueella.
Voiko Venäjällä olla houkutus lähteä testaamaan Naton päättäväisyyttä alueella?
– En usko, mutta sen varmaan ajastaan näemme sitten. Varmasti sieltä voi olla kiusaa tulossa, mutta meidän täytyy tällä puolella olla vahvoja ja torjua se.
Valiokunnat ovat olleet koolla kesken eduskunnan istuntotauon kaksi viikkoa sitten, jolloin kokousten aiheina olivat Itämeren ajankohtaiset tapahtumat.
Keskusrikospoliisi epäilee, että Eagle S -öljytankkerin ankkurilla katkaistiin Suomen ja Viron välinen sähkökaapeli sekä vahingoitettiin neljää datakaapelia joulupäivänä.
