Hallitus nosti yksityislääkärikäyntien Kela-korvausta 8 eurosta 30:een, jotta käyttö kasvaisi ja jonot lyhenisivät. Käynnit ovat kuitenkin kasvaneet vain 0,7 prosenttia.
Hallituksen korottamiin yksityislääkärien Kela-korvauksiin on uponnut kymmeniä miljoonia verorahaa, mutta tulokset ovat uusien tietojen valossa jääneet lähes olemattomiksi.
Ylen Kelalta saamat uudet tiedot osoittavat, että käyntikerrat yksityislääkärillä eivät ole kasvaneet juuri lainkaan, vaikka rahaa on kulunut huomattavasti enemmän. Hallituksen tavoite on, että 8 eurosta 30:een korotettu Kela-korvaus lisäisi yksityislääkärien käyttöä ja vähentäisi näin jonoja julkisella puolella.
- Tammi–heinäkuussa Kela-korvauksiin kului hieman yli 50,5 miljoonaa euroa. Summa on yli 31 miljoonaa euroa suurempi kuin edeltävän vuoden samalla ajanjaksolla.
- Kulut siis kasvoivat yli yli 2,6-kertaisiksi.
- Yksityislääkärikäyntejä taas oli runsaat kaksi miljoona – vain runsaat 13 000 enemmän kuin edeltävänä vuonna.
- Kasvua käyntimäärissä oli noin 0,7 prosenttia.
Ensimmäisten tulosten perusteella uudistus ei näytä onnistuneen, sanovat asiantuntijat, joilta Yle pyysi arvioita alkuvuoden luvuista.
Jo aiemmin Kela kertoi, että korvausta yksityislääkärikäynteihin saaneiden ihmisten määrä kasvoi vain runsaan prosentin verran, kun korvausta nostettiin.
Ensimmäiset tulokset: uudistus näyttää epäonnistuneelta
Terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen toteaa, että hoitojonojen lyhentämiseksi osan potilaista pitäisi siirtyä julkisesta terveydenhuollosta yksityislääkärien käyttäjäksi.
– Se tarkoittaisi, että käyntien pitäisi lisääntyä merkittävästi. Ensimmäiset tulokset ovat siinä mielessä aika masentaviakin, että muutokset ovat niin pieniä.
Samoin arvioi toinen terveystaloustieteilijä, professori Petri Böckerman.
– Kela-korvausten laajentaminen tällä tavalla, miten se nyt on toteutettu, ei näiden lukujen valossa näytä mitenkään onnistuneelta politiikalta – pikemmin päinvastoin.
Professorit toteavat, että yksityislääkäreitä potentiaalisesti käyttävä joukko on korotuksesta huolimatta luultavasti rajallinen.
– Omavastuuosuus on yhä Kela-korvauksen jälkeenkin huomattava etenkin pienituloisille henkilöille, joilla ei yleensä myöskään ole aiempaa kokemusta yksityisten terveyspalveluiden käytöstä, Böckerman sanoo.
Ylen Kela-koneen perusteella korvaukset yksityislääkärien käytöstä ovat valuneet etupäässä suurituloisten asuinalueiden asukkaille, kuten Espoon Westendiin.
Kortelainen sanoo, että myös aiempien vuosikymmenten perusteella on epäuskottavaa olettaa, että muutamien kymmenien eurojen korotukset yksityislääkärien Kela-korvaukseen siirtäisivät ihmisiä julkisesta terveydenhuollosta yksityiselle ainakaan laajemmin.
Tähän viittaa viime vuosikymmenten kehitys, jossa Kela-korvauksen muutoksilla ei juuri ole ollut yhteyttä yksityislääkärillä käymiseen.
– Vaikka korvausta on pienennetty vuosien varrella useaan otteeseen paljon, niin käynneissä ei ole tapahtunut mitään isompia muutoksia, Kortelainen sanoo.
Kortelainen ja Böckerman tarkentavat vielä, että kuluvan ja viime vuoden lukuja vertaamalla ei pysty suoraan päättelemään syy-seuraussuhteita uudistuksen vaikutuksista. Jos korotusta ei olisi tehty, on mahdollista, että ihmisiä olisikin esimerkiksi heikentyneen ostovoiman takia siirtynyt yksityislääkärin käytöstä julkiselle sektorille.
Kasvu yksityislääkärikäynneissä on kuitenkin niin pieni, että siitä saa yhtä kaikki vahvaa osviittaa uudistuksen toimivuudesta.
Professorit eivät innostu aikeista nostaa korvauksia entisestään
Hallitus on aikeissa nostaa yksityislääkärien Kela-korvausta vuodenvaihteessa entisestään. Nykyisestä 30 eurosta korvaus yleislääkärikäynnistä nousisi 50 euroon per kerta.
Nyt nähdyt tulokset ja aiempien vuosien kehitys eivät tue lisäkorotuksen tekemistä, Böckerman ja Kortelainen katsovat.
Uudistusta on kritisoinut aiemmin muun muassa Lääkäriliitto. Lausunnossaan se vastustaa myös lisäkorotuksen tekemistä.
- Lue lisää: Hallituksen korottamat yksityislääkärituet valuvat suurituloisille – Lääkäriliitto: tuki ei toimi kuten hallitus toivoo
Hallituksen esitysluonnoksessa tavoitteena on, että käyntikerrat nousisivat lääkärien erikoisaloista riippuen 10 tai 20 prosenttia. Tähän professorit eivät usko.
– Kun muutos on nyt ollut näin vähäinen, niin aika epätodennäköiseltä vaikuttaa, että näitä tavoitteita voitaisiin saavuttaa, vaikka korvaus nousisi 30 eurosta 50:een, Mika Kortelainen arvioi.
Kortelainen huomauttaa, että asiassa on muutama poikkeus. Suun terveydenhuollon käyttöön Kela-korvausten suuruus on aiemman tutkimuksen perusteella vaikuttanut, mikä puoltaisi korvausten korottamista, jos tavoitteena on vähentää julkisen hammashoidon jonoja. Myös yksityisten hedelmöityshoitojen suurempaa Kela-korvausta voi hänen mukaansa pitää perusteltuna, koska julkisella sektorilla hoitoa on vaikea saada.
Suurin osa hallituksen yksityislääkäreihin varaamasta 500 miljoonasta eurosta kuitenkin kuluisi luultavasti muihin lääkärikäynteihin.
Mikäli arviot pitävät paikkansa ja hyötyä eli lisäkäyntejä ei juuri synny, verorahat uppoavat etupäässä siihen, että yksityislääkäreillä joka tapauksessa käyvien ihmisten menoista entistä suurempi osa maksatetaan jatkossa veronmaksajilla.
