Ihmiset tarvitsevat lähipalveluita, kuten terveyskeskusten vastaanottoja, vaikka säästöjä tehdään, sanoo professori Kristiina Patja. Lähipalvelut tuovat terveyttä ja turvaa.
Lapin hyvinvointialue joutuu hakemaan reilun 40 miljoonan säästöt, ja koko henkilökunnan yhteistoimintaneuvottelut alkavat pian. Terveydenhuollon professori Kristiina Patja Helsingin yliopistosta ei pidä säästettävää summaa suurena, kun sen suhteuttaa Laphan miljardin euron kokonaisbudjettiin.
– Säästöt tarkoittavat kuitenkin ihmisten työstä ja palveluista leikkaamista, hän muistuttaa.
Nämä ovat kuudennet Lapin hyvinvointialueen yt-neuvottelut. Nyt tarvitaan läpinäkyvää, avointa viestintää, kuulemista ja kuuntelemista, Patja sanoo.
– Johdon tehtävä on aina kriiseissä pitää yllä toivoa siitä, että tästäkin selvitään.
Kristiina Patja ei halua lähteä neuvomaan Laphan päättäjiä säästöjen kohdentamisessa mutta hän toivoo, että viimeisenä vähennettäisiin lähellä olevia avopalveluita.
– Ihmiset tarvitsevat näitä hoitajien ja lääkärien vastaanottoja. Meille tulee flunssia, murtumia, haavoja ja sydämen muljahduksia. Pitkäaikaissairauksien hoidon jatkuvuus on myös tärkeätä.
Kristiina Patja sanoo, että terveyskeskukset ja esimerkiksi neuvolat tuovat väestölle terveyttä ja turvaa.
Hukkatyötä pitää etsiä
Säästökohteitakin varmasti löytyy, Kristiina Patja uskoo. Hän puhuu terveydenhuollon hukkatyöstä.
– Nyt pitää miettiä, mitkä kaikki todistukset, lausunnot, yhteydenotot ja vastaanotot ovat välttämättömiä, Patja luettelee.
Toisaalta säästämisen seuraukset voivat joskus olla päinvastaiset kuin odotettiin.
– Hyvinvointialue on vastuussa Lapin väestön terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista. Päättäjien pitää tuntea hyvin se porukka, jonka palveluista säästetään, koska muuten säästäminen voikin kääntyä kalliiksi.
Uutta rahoitusmallia kannattaisi kokeilla Lapissa
Monessa maakunnassa Suomessa mietitään, miten soterahat jaetaan ja mistä säästetään. Kristiina Patjan mukaan Lappi sopisi erinomaisesti uudenlaisen kokonaiskustannusmallin kokeilukentäksi.
Tässä hänen mallissaan kaikki rahoitukset, myös kelakorvaukset, matkakorvaukset ja kalliit lääkkeet, yhdistettäisiin samaan pottiin.
– Näin tuottavuutta voitaisiin katsoa kokonaisuutena.
Lapissa monia erityispiirteitä
Lapissa ja monessa muussa maakunnassa käytetään julkisia palveluita hyvin kattavasti, koska yksityistä tarjontaa on vähän.
– Etelä-Suomessa ihmiset käyttävät yksityisiä palveluita ja työterveyshuoltoa enemmän ja esimerkiksi lapsilla on hoitovakuutuksia, Kristiina Patja sanoo.
Pitkälle viety etänä tekeminen on myös yksi Lapin erityispiirteistä.
– Muualla Suomessa etähoitoa ja etäteknologiaa vasta otetaan käyttöön ja niillä voidaan parantaa työn tuottavuutta. Lapissa tämä on jo tehty.
Maantieteellinen sijainnin Kristiina Patja näkee Lapin etuna ja yhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa esimerkiksi valmisvarautumisessa on tärkeää.
Hän on kuullut paljon hyvää lappilaisten kollegoittensa kautta pohjoisen terveyskeskusten toimintatavoista.
– Jos ihminen lähtee Ivalon terveyskeskukseen pitkän matkan takaa, niin kyllä siellä pyritään hoitamaan monta asiaa samalla kertaa. Tämä kokonaisvaltainen hoitamisen tapa voi näyttäytyä kalliina, mutta itse asiassa se on varsin hyvä toimintamalli niin kansalaisen kuin hoidon jatkuvuudenkin näkökulmasta.
