Helsinkiläinen Marianna Roschier nappaa tottuneesti proteiinivanukkaat kylmähyllystä ostoskoriin.
75-vuotias eläkeläinen käynnisti puolitoista vuotta sitten elämäntaparemontin, jonka myötä ravitsemusammattilainen neuvoi häntä lisäämään ruokavalioon proteiinia ja erilaisia soijatuotteita.
– Kokonaishyvinvointi oli se mitä tavoittelin, ja sitä olen saanut. Myös painoa on tippunut noin kilo kuukaudessa, hän kertoo.
Roschier ei ole ainoa, joka on proteiinin perään.
Maitorahkaa ja etenkin proteiinivanukkaita näkyy hyvin monen Helsingin Itäkeskuksessa sijaitsevan Citymarket Eastonin asiakkaan ostoskärryissä.
Hyllyjä täydennetään päivittäin.
Vaikka kurin ja järjestyksen tammikuu saa ihmiset parantamaan elintapojaan, proteiinissa on kyse alkuvuoden korjausliikettä isommasta ilmiöstä.
Katso videolta, mitä Citymarketin myyjänä työskentelevä Mai Piipponen tuumaa proteiinibuumista:
Ravitsemustieteen professorin Mikael Fogelholmin mukaan kasvanut halu tankata proteiinia on pitkälti taitavan markkinoinnin tulosta.
Vuosikymmenten ajan suomalaisten syömisiä tutkinut Fogelhom sanoo, että vallalla on illuusio siitä, että tarvitsisimme lisäproteiinia voidaksemme hyvin ja elääksemme terveellisemmin.
Hänen mielestään ihmiset käyttäytyvät kuin proteiinista olisi pulaa.
– Mitään tieteellistä pohjaa tälle ei ole, sillä ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista saa tarvittavan määrän proteiinia tai jopa enemmän normaalista ruokavaliosta, Fogelholm summaa.
Professorin mukaan ainoastaan hyvin vähän syövillä ikäihmisillä ja laihduttajilla, jotka sinnittelevät erittäin vähäkalorisella ruokavaliolla, voi olla tarvetta tarkkailla proteiinin saantiaan.
Lisätty proteiini ei ole välttämätöntä edes rautaa aktiivisesti pumppaaville, sillä urheilijan kasvanut proteiinin tarve kuittaantuu sillä, että he ylipäänsä syövät tavallista enemmän.
– On ihan turha maksaa asioista, joita emme oikeasti tarvitse, Fogelholm sanoo.
Mutta moni silti maksaa.
Proteiinilla kyllästetyt elintarvikkeet ovat yksi voimakkaimmin kasvavista tuoteryhmistä päivittäistavarakaupoissa.
Yhä useammasta kategoriasta löytyy vaihtoehto, jota markkinoidaan high protein -tekstillä.
Fogelhomin mukaan proteiinilla yritetään myös pönkittää epäterveellisinä pidettyjen elintarvikkeiden kuten keksien, jäätelöiden ja sipsien myyntiä.
– Varsinkin jos kyse on eläinperäisestä proteiinista, se on haitallista.
Lisättyä proteiinia sisältävien elintarvikkeiden maailmanlaajuisen markkinan arvioitiin olevan yli 61 miljardia euroa vuonna 2023.
Arvon odotetaan kasvavan 93 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa 6,2 prosentin vuotuista kasvuvauhtia.
Proteiinibuumi on karppauksen jälkimaininkeja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Niina Kaartisen mielestä mitään elintarvikkeita ei ole syytä mustamaalata.
Hän sanoo, että tasapainoiseen ruokavalioon mahtuu välillä mukaan runsasproteiinipitoinen välipalatuote, vaikkei siitä välttämättä olisikaan ravitsemuksellisesti erityistä hyötyä.
Kaartinen on kuitenkin professori Fogelholmin kanssa samaa mieltä siitä, että viime vuosina on keskitytty ihan liikaa proteiiniin.
– Kyllä ne haasteet ovat muulla. Suomalaiset syövät edelleen liian vähän kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä täysjyväviljavalmisteita. Ruokavaliossa on liikaa kovia rasvoja ja suolaa, eikä kuitua saada tarpeeksi, Kaartinen luettelee.
Kun näytät muille syöväsi proteiinituotteita, olet hyvä ihminen ja pidät itsestäsi huolta.
Mikael Fogelholm, professori
Erikoistutkijan mukaan proteiinipuhe on osin seurausta viime vuosikymmenen alkupuolella vallalla olleesta karppaustrendistä, jota media osaltaan kiihdytti.
Karppauksessa hiilihydraattien saaminen haluttiin minimoida jättämällä leivät, perunat ja pastat pois lautaselta. Ilmiö oli niin iso, että sen epäiltiin myötävaikuttaneen suomalaisten kolesteroliarvoihin väestötasolla.
– Ajattelen, että nykyinen proteiinibuumi on tämän jälkimaininkeja. Suomalaisten hiilihydraattien saanti on ollut karppausvuosista lähtien alakantissa, Kaartinen kertoo.
Suomalaisten saama proteiini valtaosin eläinperäistä
Se, mikä ravintoaine on milloinkin puheiden keskiössä, on Kaartisen mukaan jatkuvaa aaltoliikettä. Ihmisten on helppo tarttua yhteen asiaan kerrallaan, vaikka ravitsemusasioissa ruokavalion kokonaisuus olisi nimenomaan se, joka ratkaisee.
Tähän pohjaavat myös valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamat kansalliset ravitsemussuositukset.
Tuoreimmassa versiossa suomalaisia kannustetaan etenkin kohti kasvipainotteisempia ruokavalioita, joissa palkokasvit ja täysjyväviljat korostuvat proteiinin lähteinä.
Nyt suomalaisten saama proteiini on suurimmaksi osaksi eläinperäistä: lihaa, kananmunia ja maitotuotteita. Tilastojen mukaan naudanlihan kulutus on ollut selvässä kasvussa.
Tutustu eri raaka-aineiden proteiinimääriin:
Kaartisen mielestä suorituskeskeisestä nykyajasta kertoo paljon myös yksittäisiin ravintoaineisiin liitetty puhetapa.
– Tärkeämpää olisi keskittyä ruokaan ja hyviin elintarvikevalintoihin. Ne ovat avainasemassa kaikkien välttämättömien ravintoaineiden saannin varmistamisessa.
Fogelholm sanoo, että proteiinipuhetta ylläpitävät myös siihen liitetyt positiiviset mielikuvat voimasta ja kestävyydestä. Joidenkin ajatuksissa proteiinista on tullut moraalinen signaali: merkki kunnollisuudesta.
– Joillekin se on imagojuttu. Että kun näytät muille syöväsi proteiinituotteita, olet hyvä ihminen ja pidät itsestäsi huolta.
Moni tuntuu professorin mukaan ajattelevan, että proteiini itsessään kasvattaisi lihaksia. Todellisuudessa se vaatii säännöllistä voimaharjoittelua ja palautumista sekä riittävästi energiaa monipuolisesta ruokavaliosta.
Suomalainen proteiinivanukas USA:n ensimmäinen
Vaikka proteiinin kulutus on hyvinvointimegatrendin seurauksena kasvanut laajalti länsimaissa, harvassa muussa maassa proteiinituotteita on tavallisille kuluttajille tarjolla yhtä runsain määrin kuin Suomessa.
Proteiinin kulutus on ottanut Suomessa vauhtia siitä, että tuttuihin elintarvikkeisiin on ympätty proteiinia – juurikin sinne ruokakaupan maitotuotehyllyille.
– Tämä on ollut luontevaa maassa, jossa on panostettu meijeriteollisuuteen ja jossa maitovalmisteet ovat muodostuneet tärkeäksi osaksi ruokavaliota, erikoistutkija Kaartinen sanoo.
Paljon hyllytilaa ovat saaneet Valion proteiinipitoiset Profeel-tuotteet, joita on nykyään tarjolla yli neljääkymmentä sorttia.
Valiolta kerrotaan, että alun perin painonhallintaan suunniteltujen välipalojen liikevaihto on kasvanut reippaasti 30 prosentin luokkaa vuosittain.
– Kiinnostus proteiiniin ei liity tänä päivänä vain kuntoiluun, vaan esimerkiksi hyvinvointiin, painonhallintaan ja ikääntymisen vaikutusten kanssa elämiseen, toimitusjohtaja Kimmo Luoma Profeel Oy:sta sanoo.
Profeel Oy on Valion tytäryhtiö, jonka tavoitteena on vauhdittaa proteiinituotteiden kansainvälistä vientiä.
Myyntilukuja ovat kasvattaneet etenkin 2019 lanseeratut proteiinivanukkaat. Tästä aiemmin ehkä lapsekkaana pidetystä jälkiruokaherkusta tuli proteiinilisäyksen myötä valtavan suosittu myös Yhdysvalloissa.
– Proteiinipitoisten välipalatuotteiden markkina on kansainvälisesti vielä rakentumassa. Esimerkiksi USA:ssa proteiinivanukkaita ei löytynyt kaupan hyllystä lainkaan ennen Profeel-tuotteita, Luoma kertoo.
Helsinkiläinen Marianna Roschier kertoo Citymarket Eastonin kylmähyllyillä nautiskelevansa yhden proteiinivanukkaan yleensä iltakahdeksan aikaan.
– Se kuuluu mun iltahyvään, mutta niiden kanssa pitää olla varovainen, ettei rupea ahmimaan. Muuten tulee turhia kaloreita.
Juttuun on haastateltu taustaksi myös erikoistutkija Veera Houttua Turun yliopistosta ja laillistettua ravintoterapeuttia ja personal traineria Petteri Lindbladia.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.
