Teemme äänen perusteella salamannopeasti päätelmiä muista ihmisistä. Kokeile, millaisia mielikuvia erilaiset puheäänet sinussa herättävät.
Soitat uudelle ihmiselle. Et tiedä hänestä mitään, ettekä ole koskaan tavanneet. Puhelin tuuttaa, kunnes langan toisesta päästä kuuluu tumma, matala ääni.
Puhuja ehtii sanoa vain osan nimestään, kun aivosi alkavat jo raksuttaa. Peilisolusi reagoivat ääneen, ja alat tiedostamattasi luoda mielikuvia puhujasta.
Äänen ominaisuuksien perusteella teet päätelmiä: Kuuluuko ääni miehelle vai naiselle? Onko puhuja itsevarman, tylsistyneen tai luotettavan kuuloinen? Kuuluuko ääni iso- vai pienikokoiselle ihmiselle?
Joskus äänen luomat mielikuvat osuvat oikeaan, mutta silloin tällöin saatat yllättyä saadessasi kasvot tutulle äänelle.
En kuvitellut häntä yhtään tuon näköiseksi!
Millainen ihminen on äänen takana? Testaa mielikuvasi!
Ääni voi paljastaa tunteemme
Teatterikorkeakoulun puheen ja äänen lehtori Tuuli-Mariia Nilsson kertoo, että ääneen vaikuttavat äänielimistömme fysiologian lisäksi esimerkiksi ikä, sukupuoli, fyysinen kunto, mieliala ja muut psykologiset tekijät – sekä ihmisen persoona kokonaisuudessaan.
Myös tunteet kuuluvat äänestämme.
– Voimakkaat tunteet, kuten viha, pelko, stressi ja äärimmäinen innostus aktivoivat sympaattisen hermoston ja saavat aikaan hengityksen muutoksia ja lihasten jännittymistä. Tämän seurauksena ääni voi kuulostaa esimerkiksi kireältä.
Myös kulttuuri, ympäristö ja kieli vaikuttavat tapaamme käyttää ääntä.
– Opimme äänenkäyttöä kuulemalla ja matkimalla.
Heikko äänenlaatu luo kielteisiä mielikuvia
Se, millaista ääntä pidetään miellyttävänä, vaihtelee jonkin verran kulttuurista toiseen. Esimerkiksi mielikuvat äänenkorkeuksista vaihtelevat eri kielissä.
Nilsson kertoo, että muun muassa Japanissa korkeaa naisääntä pidetään usein viehättävänä.
– Joissakin kielissä, kuten englannissa, lauseen loppua kohden nousevaa intonaatiota käytetään laajasti ilmaisemaan erilaisia merkityksiä, ja puheen sävelkulussa on laajempaa vaihtelua. Suomen kielessä intonaatio on laskeva ja puhe tasaisempaa.
Tiettyjä, terveen puheäänen laatuun yleisesti liitettyjä ominaisuuksia pidetään kuitenkin maailmanlaajuisessa arvossa.
Ennen kaikkea kyse on siitä, että ääni toimii ja kestää. Lisäksi on tärkeää, että äänellä voi ilmaista kaiken haluamansa.
Jos äänessä on ongelmia, kuten huokoisuutta tai vuotoisuutta, voi syntyä kielteisiä vaikutelmia, vaikka ne eivät lainkaan kuvaisi puhujaa ihmisenä.
– Ketään ei kuitenkaan ole tuomittu elämään heikon äänenlaadun kanssa loppuikäänsä. Ääntään voi kehittää, jotta se välittäisi parhaalla mahdollisella tavalla niitä ajatuksia ja vaikutelmia, joita puhuja haluaa ilmaista, Nilsson summaa.
Artikkelia varten on konsultoitu myös Tampereen yliopiston puhetekniikan ja vokologian (äänen tutkimus ja harjoittaminen) professoria Anne-Maria Laukkasta.
