Palautteenantajat yrittävät yleensä kiistää syyllistyneensä ylinopeuteen, nopeusrajoitus on virheellinen tai ainakin kamera on ollut väärässä paikassa.
Liikennevalvontakamerat aiheuttavat vain turhaa pumppaamista liikennevirtaan, saa liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang usein lukea autoilijoiden antamasta palautteesta.
Hän painottaa, että niiden tarkoitus on kannustaa oikeaan ja turvalliseen ajotapaan, ei kytätä tai rahastaa sakoilla.
Klang seuraa liikennettä Turun Satakunnantiellä valvontakameran läheisyydessä. Kohdassa saa ajaa 50 kilometriä tunnissa. Tällä kertaa äkkinäistä jarruttelua ei juuri näy, joko lähellä oleva tietyömaa rajoituksineen tai Ylen kamera saa autoilijat ajamaan melko maltillisesti.
– Yllättävän vähän autoilijat pumppaavat jarruja. Enemmänkin sitä tapahtuu maanteillä, missä nopeusrajoitukset ovat korkeammat ja automaattivalvontatolppia on kuudenkympin ja kahdeksankympin alueella. Tässä aika monet taitavat tietää, missä kamerat sijaitsevat, sanoo Klang.
Monet pitävät häiritsevää liikennevirran pumppaamista melkoisena vaaratekijänä, mutta Klangin mukaan onnettomuustilastot kertovat, että näistä jarrutuksista ei aiheudu kolareita tavallista enempää.
Oliko siinä se nopeusrajoitus?
Varsinais-Suomen ely-keskukseen tulee tasaisesti palautteita kameravalvonnasta. Lounais-Suomesta niitä tulee noin 10–20 vuodessa.
Yleisimmin viesti koskee poliisilta saatua sanktiota. Kirjoittaja epäilee, onko nopeusrajoitus juuri se, jonka ylittämisestä hän on jäänyt kiinni. Yleinen käsitys on myös, että osa kameroista on ”turhilla” tieosuuksilla tai tolppa on väärässä paikassa.
– Palautteenantaja yrittää kiistää ikävän tosiasian, että hän on ajanut ylinopeutta automaattivalvontakameraan ja tehnyt liikennerikoksen. Monet pitävät kännykkään puhumista tai tekstiviestien lähettämistä suurempana vaarana liikenteelle kuin ylinopeuden ajamista, sanoo Klang.
Hidastelu voi lisätä liikenneraivoa
Yksikön päällikkö Harri Vitikka Pirkanmaan ely-keskuksesta kertoo, että heille tulee melko paljon toiveita yksittäisistä valvontapisteistä liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
– Ehkä suurempi ongelma on, että jotkut autoilijat varovat kamerapisteitä ja saattavat ajaa selvästi alle sallitun nopeusrajoituksen esimerkiksi mittarivirheen takia. ”Hidastelu” ei aiheuta onnettomuuksia, mutta saattaa lisätä niin sanottua liikenneraivoa muissa autoilijoissa, kertoo Vitikka.
Lapin ely-keskuksesta kerrotaan, että sinne halutaan lisää automaattista valvontaa.
Liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Marko Kelkka Uudenmaan ely-keskuksesta kertoo, että pumppaavasta ajotyylistä käytiin keskustelua mediassa ja yksittäisissä yhteydenotoissa, kun Kehä I:n automaattinen liikennevalvonta otettiin käyttöön vuonna 2015.
Sen myötä poliisin kirjaamat henkilövahinko-onnettomuudet vähenivät 19 prosenttia ja peltikolarit 33 prosenttia.
Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on tullut muutamia toiveita saada valvontapiste johonkin tiettyyn ongelmalliseksi koettuun tienkohtaan ylinopeuksien vuoksi, kerrotaan Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta.
Traficomin tutkimuksessa vuodelta 2018 selvisi, että ajonopeudet laskivat automaattivalvontajaksoilla keskimäärin kaksi kilometriä tunnissa, kun vastaava vähenemä vertailuteillä oli 1,2 kilometriä tunnissa.
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että ajonopeudet ovat laskeneet ainakin osittain automaattivalvonnan ansiosta myös valvonnan ulkopuolisella päätieverkolla.
