Uusien kansallisten ravitsemussuositusten mukaan punaista kypsennettyä lihaa ja siipikarjan lihaa pitäisi syödä yhteensä enintään 350 grammaa viikossa.
Punainen ja prosessoitu liha on yhdistetty esimerkiksi syöpä-, sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Lisäksi uusissa suosituksissa todetaan, että punaista lihaa ei pitäisi korvata siipikarjan lihalla. Näin siitä huolimatta, että siipikarjan lihan ei ole todettu aiheuttavan haitallisia terveysvaikutuksia.
– Kun puhutaan prosessoimattomasta lihasta, siipikarjan liha on terveyden kannalta parempi kuin punainen liha, kertoo Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden dosentti Jelena Meinilä.
Edellisissä, vuonna 2014 julkaistuissa ravitsemussuosituksissa kerrottiin, että siipikarjan liha on vähärasvaista ja sen rasva on laadultaan parempaa kuin naudan ja lampaan lihan rasva.
Tästä moni on voinut saada käsityksen, että punaisen lihan sijaan kannattaa syödä siipikarjanlihaa. Uusien suositusten mukaan näin ei siis kuitenkaan pitäisi tehdä.
Siipikarjanlihaa ei suositella ympäristösyistä
Meinilä on ollut mukana uusia suosituksia laatineessa työryhmässä. Hänen mukaansa siipikarjanlihan lisäämistä ruokavalioon ei suositella pääasiassa ympäristösyistä, jotka uusissa ravitsemussuosituksissa huomioidaan.
Jos kaiken lihan määrä ruokavaliossa jää enintään 350 grammaan viikossa, sillä ei Meinilän mukaan ole terveyden kannalta suurta merkitystä, onko liha punaista vai siipikarjan lihaa.
– Ei ole sellaista näyttöä, jonka perusteella voisi sanoa, että vähäinen punaisen lihan saanti olisi huono asia, vaan pieni määrä sopii ihan hyvin terveelliseen ruokavalioon.
Broilerin rehu aiheuttaa luontokatoa
Ruuantuotannon ympäristövaikutuksia voi tarkastella muun muassa ilmastovaikutusten ja maankäytön aiheuttaman luontokadon näkökulmasta.
Ilmastovaikutusten osalta nautatalouden vaikutus korostuu, mutta maankäytön aiheuttaman luontokadon suhteen broileri on ykkössijalla suomalaisessa ruokavaliossa, kertoo vuonna 2023 julkaistu Luonnonvarakeskuksen eli Luken tutkimus.
Tämä johtuu siitä, että broilerit syövät rehusoijaa, jonka viljelymaaksi raivataan esimerkiksi Etelä-Amerikan sademetsiä.
Suomen Siipikarjaliiton mukaan suomalaisten broilerien päärehu on kuitenkin kotimainen vilja. Valkuaislähteenä käytetään kotimaista rypsiä, hernettä ja härkäpapua. Lisäksi valkuaistarvetta täydennetään vastuullisesti tuotetulla soijalla, jota tuodaan yleensä Yhdysvalloista, Kanadasta tai Ukrainasta.
Myös Luken mukaan suomalaisten kasvattajien broilerit syövät pääasiassa sertifioitua soijaa, jonka tuotantoon ei liity ryöstöviljelyä. Kotimainen broilerituotanto lisää kuitenkin rehusoijan kokonaiskysyntää maailman markkinoilla. Välillisesti tämä kasvattaa rehusoijan viljelymaan määrää myös trooppisilla alueilla. Viljelymaaksi raivattavat trooppiset metsät ovat yleensä kaikkein lajirikkaimpia, ja niissä esiintyy useita uhanalaisia lajeja.
Luken mukaan yli yhdeksänkymmentä prosenttia suomalaisten syömästä siipikarjan lihasta on broileria. Suomessa tuotettiin lähes 135 miljoonaa kiloa broilerinlihaa vuonna 2023. Ulkomailta broilerin luullista ruholihaa tuotiin reilut 27 miljoonaa kiloa.
Naudat aiheuttavat ilmastovaikutuksia
Jos ruokavalion ympäristövaikutuksia mitataan ilmastovaikutusten perusteella, naudanlihan tuotanto on selvästi kuormittavampaa kuin broilerinlihan tuotanto, kertoo valtion ravitsemusneuvottelukuntaan kuuluva erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta.
– Jos ruokavaliossa 350 grammaa punaista lihaa viikossa korvattaisiin siipikarjan lihalla, ilmastopäästösäästö olisi suurempi.
Nautatalous aiheuttaa paljon kasvihuonekaasupäästöjä. Niitä syntyy rehujen viljelystä, nautojen ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä.
Toisaalta nautojen rehun perustana käytettävät nurmet ylläpitävät peltomaiden hiilivarastoa, vähentävät ravinnehuuhtoumia vesistöihin ja liittyvät viljelykiertoon, joka ylläpitää peltojen kasvukuntoa. Ulkona laiduntavat naudat ylläpitävät myös luonnon monimuotoisuutta.
Lihaton ruokavalio säästää luontoa
Vähiten ympäristövaikutuksia syntyy silloin, jos punaista lihaa ja siipikarjan lihaa ei syö lainkaan.
Uusien ravitsemussuositusten mukaan lihaton ruokavalio ei aiheuta ravitsemuksellista riskiä, kun ruokavalio on monipuolinen. Palkokasvit, kuten herneet, pavut ja linssit ovat vaihtoehto eläinperäiselle proteiinille.
Myös kestävästi pyydetty tai kasvatettu kala on hyvä valinta punaisen lihan ja siipikarjanlihan sijaan.
Jos kuitenkin haluaa syystä tai toisesta syödä punaista tai siipikarjanlihaa, kumpi niistä on pienempi paha ympäristön kannalta?
Katajajuuren mukaan tähän kysymykseen ei voi vastata täysin tyhjentävästi nykyisen tutkimustiedon valossa.
– Eri ympäristövaikutukset voivat mennä ristiin vertailussa. On mahdotonta mennä sanomaan, että juuri joku tietty lihavaihtoehto olisi enemmän tai vähemmän kuormittava. Tällöin olisi kyse myös siitä, miten erilaisia ympäristövaikutuksia painotetaan suhteessa toisiinsa.
