Punkin levittämän borrelioosin sairastaa Suomessa vuosittain arviolta 7 000-8 000 ihmistä. Suurimmalla osalla oireet ovat lieviä.
Jos ihollaan huomaa punkin, ensireaktio voi olla jopa pelonsekainen. Pieni hämähäkkieläin saattaa levittää borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta, jotka ovat ihmiselle vaarallisia tauteja.
Borrelioosi on näistä huomattavasti yleisempi, ja tartuntamäärät ovat olleet nousussa.
Borrelioosi on toisinaan lääkärillekin vaikea diagnosoida – varsinkin, jos punkin puremasta ei ole varmuutta.
Jos taas ihottuma näkyy ja se on niin sanottu vaeltava ihottuma, hoito on suoraviivaista.
– Borrelioosi on yleensä hoidettavissa antibiooteilla, mutta hoitamattomana se voi aiheuttaa pitkäaikaisia oireita, kertoo Satakunnan hyvinvointialueelta infektioyksikön ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä.
Toistaiseksi toimivaa rokotetta borrelioosiin ei ole, mutta sellaista kyllä kehitellään.
– Se on inhottava ja ilkeä tauti, huokaa työterveyshuollon erikoislääkäri Jonne Willman porilaisesta Lääkärikeskus Karhulinnasta.
Turun yliopiston ja lääkeyhtiö Pfizerin kehittämässä punkkilivessä punkkihavaintoja on tähän mennessä tullut tänä vuonna jo yli 130 000. Koko viime vuoden saldo oli hieman yli 60 000.
Punkeista noin joka viides kantaa borrelioosia ja puremista noin kahdeksan prosenttia johtaa tartuntaan.
Antibiootti auttaa useimmiten
Alkuvaiheen borrelioosia todetaan tyypillisesti oireiden perusteella. Hoidoksi määrätään kansankielellä hevoskuuri antibioottia.
Hoitamaton borrelioosi voi aiheuttaa oireita vielä myöhemmin.
Näitä niin sanottuja myöhäisvaiheen borrelioositapauksia todettiin esimerkiksi Satakunnassa viime vuonna 116 ja tänä vuonna 63. Eniten tapauksia todetaan yleensä loppukesästä ja syksyllä.
Koko maassa tapauksia on viimeisen 10 vuoden aikana ollut vaihdellen 2 000–2 500 per vuosi.
Taudin oireet voivat olla viheliäisiä. Myöhemmässä vaiheessa borrelioosi voi aiheuttaa esimerkiksi kasvohermohalvauksia, päänsärkyä, muistihäiriöitä sekä iho- ja niveloireita.
– Yleensä borrelioosi paranee hyvin antibioottihoidolla. Harvinaisissa tapauksissa oireet voivat jatkua hoidon jälkeen, sanoo Uusitalo-Seppälä.
Jos borrelioosi todetaan varhaisessa vaiheessa, esimerkiksi vaeltavan, usein rengasmaisen ihottuman perusteella, verikokeita ei tarvita. Verikokeet ovat hyödyllisiä silloin, kun oireet ovat epäselviä tai tauti on edennyt pidemmälle.
Taudin paranemista ei kuitenkaan pysty täysin varmasti toteamaan edes vasta-ainenäytteillä.
– Paranemista ei suositusten mukaan voi kontrolloida verinäytteillä, vaan oireiden helpottumisella. Vasta-aineisiin jää käytännössä aina jälki sairastetusta infektiosta, kertoo infektioyksikön ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä.
Jos tartunnan sairastaneen henkilön vaivat pitkittyvät asianmukaisen hoidon jälkeen, oireiden syynä ei valtaosassa tapauksista kuitenkaan ole infektion jatkuminen.
– Tilanteessa voi olla kyseessä oireinen toipumisvaihe infektiosta ja kyse mahdollisesti pysyvistäkin kudosvaurioista ja se tekee tilanteesta potilaalle varsin ilkeän, Willman kertoo.
Pelätty krooninen aktiivinen borrelioosi-infektio on kuitenkin epätodennäköinen, jos hoito on ollut ohjeiden mukaista.
Tietoisuus taudista kasvanut
Borrelioosin esiintyminen on vuosien saatossa lisääntynyt, mutta ei kuitenkaan samaa tahtia punkkien lisääntymisen kanssa.
Syynä tähän on pidetty sitä, että tietoisuus taudista on parantunut. Myös hoitoon osataan hakeutua ajoissa, ja hoitosuositukset ovat yhtenäistyneet ja tehostuneet.
Punkkitutkijoiden mukaan punkkien määrä on ollut tasaisesti kasvussa. Myös punkkikausi on pidentynyt ilmaston lämpenemisen seurauksena.
Kausi jatkuu nykyisin yleisesti pitkälle marraskuulle ja alkaa jälleen aikaisin keväällä.
