Turun yliopistossa tutkitaan parhaillaan, voiko taigapunkista ja tavallisesta punkista kehittyä superpunkki. Asiantuntija kertoo jutussa viisi faktaa punkeista.
Puutiaisia on ollut tänä kesänä keskimäärin saman verran kuin aikaisemmin.
Dosentti Eero Vesterinen Turun yliopiston biologian laitokselta kertoo kuitenkin, että paikallisia eroja on.
– On tullut viestejä, että puutiaisia on tullut enemmän kuin koskaan. On vaikeaa sanoa, onko henkilö aikaisemmin liikkunut vähän vähemmän tai nyt enemmän. Tieteellisesti määrää on vaikea todentaa.
Punkkikausi ei ole ohi. Vesterinen muistuttaa, että jos aurinko lämmittää paikkaa tai kauriit ovat juuri levänneet siinä, ohikulkija voi saada puutiaisen ihoonsa. Punkkisyyni kannattaa siis tehdä.
Tavallisten puutiaisten lisäksi pelkoa on herättänyt Rovaniemen ja Lempäälän välisellä alueella sekä itäisessä Suomessa tavattu taigapunkki.
Superpunkki on vasta tulossa eikä Vesterinen usko sellaista heti syntyvän. Superpunkilla tarkoitetaan punkkia, joka voisi levittää sekä tavallisen puutiaisen että taigapunkin kantamia tauteja.
– Jos tavallinen puutiainen risteytyy taigapunkin kanssa, on teoriassa mahdollista, että se saa ominaisuuksia kummaltakin lajilta.
Aivan suoraviivaista se ei kuitenkaan ole, sillä suurin osa hybridipunkeista ei pysty lisääntymään.
– Tutkimme genomi- ja kromosomitasolla, mitkä ovat riskit superpunkin ja uusien taudinaiheuttajien syntymiselle. On mahdollista, että taudinaiheuttajia voi tulla lisää etelästä saapuvien uusien puutiaisten tai lintujen mukana, kertoo Vesterinen.
Viisi faktaa puutiaisista
1. Punkkiliven mukaan puutiaisia on havaittu yli puolet vähemmän kuin vuonna 2023 eli noin 60 000. Voiko dataan luottaa?
Punkkilive on karttapalvelu, jonne kuka tahansa voi ilmoittaa punkkihavainnoistaan. Tutkijat voivat havaintojen avulla kartoittaa puutiaisten levinneisyyttä Suomessa.
Punkkiliven dataan voi siinä mielessä luottaa, että palveluun ilmoitetut havainnot ovat suurelta osin todellisia havaintoja. Toisaalta tänä vuonna punkkiliven mainontaan on panostettu vähemmän kuin aiemmin, mikä voi selittää havaintojen pienentynyttä määrää.
Puutiaisten määrää seurataan tarkemmin Suomen kaikilla tutkimusasemilla. Niissä puutiaisia kerätään lakanoilla aina samoilta paikoilta ja niin niiden määrä lasketaan.
2. Tappaako kuuma ja kuiva kesä punkit?
Ei tapa. Kun on kuuma, punkit menevät suojaan ja ovat vähemmän aktiivisia. Viileinä iltoina ne aktivoituvat taas.
Punkkien isäntäeläimet ovat kesäisin ympäri vuorokauden aktiivisia, joten punkit löytävät isäntäeläimiin myös öisin.
3. Milloin puutiaiskausi on ohi?
Noin viiden asteen lämpötilassa puutiaiset menevät horrostamaan eli lepotilaan.
Jos on pitkälle syksyyn lämmintä ja punkit ovat aktiivisia, niiden vararavinto voi ehtyä. Jos ne eivät ehdi löytää ajoissa isäntäeläintä, voivat ne kuolla.
Punkkeja on kuitenkin niin paljon, että niitä riittää myös ensi kesäksi.
Jotkut punkit ovat lämpimissä paikoissa aktiivisia marraskuulle asti. Joissain paikoissa punkit menevät lepotilaan jo elokuussa.
4. Miten kaukana pohjoisessa punkkeja on yhä?
Joillain alueilla on jo lumi maassa, joten siellä se vähentää punkkien aktiivisuutta.
Havaintoja on tehty edelleen myös Pohjois-Suomessa Rovaniemen yläpuolellakin. Niistä on vaikea sanoa, ovatko punkit peräisin lemmikkieläimistä. Vesterisen mukaan Rovaniemellä tuntuu olevan puutiaisia jatkuvasti.
Syksyisiä punkkihavaintoja vähentää se, että ihmiset käyttävät tässä vaiheessa vuotta paljon vaatteita. Puutiaisen riski päätyä iholle on pienempi kuin keskellä kesää.
Maalis-huhtikuussa puutiaiset aktivoituvat taas.
5. Miten erottaa taigapunkin ja missä sitä tavataan?
Taigapunkki on ihmisen kannalta melko samanlainen kuin tavallinen puutiainen. Se esiintyy luonnossa ja kiinnittyy ihmiseen, jos ihminen sattuu kohdalle.
Tavallisia puutiaisia on paljon keväällä ja loppukesästä. Taigapunkkia sen sijaan ilmestyy etenkin alkukesällä. Enää sitä ei löydä.
Taigapunkin eroja tavalliseen puutiaiseen voi olla jopa mahdotonta erottaa paljaalla silmällä. Toisaalta kummaltakin punkkilajilta tulee suojautua samoin.
