Puolueet vaativat Natoa laskemaan arvon Suomen varusmiehille – vain kokoomus ja Liike nyt vastustavat

Puolustusliitto Naton odotetaan päättävän kesäkuun huippukokouksessaan, että jäsenmaiden on nostettava puolustusmenonsa vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteestaan.

Nykyinen tavoite on kaksi prosenttia.

Suomen puolustusmenot ovat tänä vuonna noin 7,3 miljardia euroa, eli 2,5 prosenttia BKT:sta.

Suomi siis ylittää tavoitteen kevyesti, vaikka Nato ei laske edes Suomen varusmiespalveluksen kustannuksia mukaan puolustusmenojen bkt-osuuteen.

Suomen laaja asevelvollisuus on Naton jäsenmaiden joukossa poikkeus.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n laskujen mukaan miesten keskimääräisellä palkkatasolla arvioituna asevelvollisuuden kustannus on noin 0,4 prosenttia BKT:sta. Se on noin miljardi euroa vuodessa.

Mikäli tämä osuus huomioitaisiin Suomen puolustusmenoissa, nousisi kokonaissumma jo tällä hetkellä lähelle Naton vaatimaa kolmea prosenttia.

Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen onkin arvioinut suomalaisen asevelvollisuuden kustannusten jäävän piiloon, koska varusmiehille ei makseta yleistä palkkatasoa vastaavaa korvausta.

Vain kokoomus ja Liike nyt vastustavat

Valtaosa eduskuntapuolueista on sitä mieltä, että asevelvollisuuden tulisi jatkossa vaikuttaa Naton Suomelta vaatimaan puolustusmenojen tasoon.

Vain pääministeripuolue kokoomus ja Liike nyt vastustavat ajatusta. Keskusta ei ota kysymykseen suoraan kantaa.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) pitää ajatuksen saamista läpi Naton piirissä vaikeana.

Puolustusministeri muistuttaa, että jokaisella Naton jäsenmaalla on omat toiveensa siitä, miten puolustusmenot tulisi laskea.

– Meidän ei kannata etulinjan maana ryhtyä laskennalliseen kikkailuun, koska sen jälkeen kaikki muut Euroopan maat lähtevät siihen. Me olemme tätä kokeilleet jo, ja se johtaa huonoihin lopputuloksiin.

Päinvastoin, Suomen tulisi hänen mukaansa aidosti panostaa omaan puolustukseensa kuten kaikki muutkin Venäjän rajamaat.

Liike nytin Hjallis Harkimo on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa nyt ei ole oikea aika miettiä, miten Suomi pääsisi helpommalla.

– Asevelvollisuus ja maanpuolustustahto ovat hyviä asioita, mutta ei niitä mitata rahassa tai prosenteissa. Nyt me tarvitsemme selvää rahaa.

Keskustan puheenjohtajalla Antti Kaikkosella ei ole kysymykseen suoraa kantaa. Äkkiliikkeisiin ei ole hänen mukaansa tarvetta.

Mikäli Naton tavoite nousee kuitenkin selkeästi yli kolmen prosentin, voisi hänen mukaansa olla perusteltua harkita, että myös varusmiespalveluksen kustannuksia huomioitaisiin Naton laskelmissa nykyistä vahvemmin.

Kysymys jakaa hallitusta

Enemmistö hallituksesta on sillä kannalla, että Suomen puolustuksen kannalta oleelliset tekijät kuten yleinen asepalvelus ja siihen liittyvät kustannukset huomioitaisiin Naton laskelmissa.

Tätä mieltä ovat perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja RKP.

RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mukaan on selvää, että puolustuskykyä arvioidessa kaikki osatekijät tulisi ottaa huomioon.

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan voisi olla syytä tarkastella laajemminkin, mitä kaikkea puolustusmäärärahoihin lasketaan mukaan.

– Laskentasäännöt ovat käsittääkseni kuitenkin jo jonkin aikaa olleet samanlaiset. Ehkä on syytä katsoa, mitä nykyaikainen aseistus ja suorituskyky tuovat siihen lisää.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan samalla tulee kuitenkin olla varovainen, ettei puolustukseen käytettävien resurssien määritelmää laajenneta liikaa.

– Tälläkin hetkellä monilla mailla, jotka kamppailevat kahteen prosenttiin pääsemisen kanssa, saattaa olla intressiä laajentaa tätä liiaksi. Tarkoitushan on parantaa suorituskykyjä.

Opposition enemmistön kanta selkeä

SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan Suomen kannattaisi avata Natossa keskustelua aiheesta.

– Tällä hetkellä Suomen asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa erittäin pienellä kustannuksella erittäin vahvan suorituskyvyn, joten kyllä mielestäni olisi niin Suomen etu kuin laajemminkin, että tämän suorituskyvyn kustannuksia avattaisiin tarkemmin.

Vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran mukaan Suomen varusmiespalvelus tuottaa joukkoja, reserviä ja turvallisuutta paitsi Puolustusvoimille, myös koko Euroopalle.

– Kun tämä huomioitaisiin Naton rahoituksessa, niin myös muilla mailla olisi kannustin kasvattaa itselleen joukkoja vastaavalla systeemillä.

Vasemmistoliitto on puheenjohtaja Minja Koskelan mukaan ollut jo pitkään sillä kannalla, että varusmiespalvelus tulisi huomioida kokonaisuudessa.

– Toivon, että tätä keskustelua käydään nyt vakavasti ensin puolueiden välillä ja tietenkin tämä viesti pitää viedä myös eteenpäin, ja se on hallituksen vastuulla.

Koskela muistuttaa, että Maavoimiin on lähiaikoina tulossa merkittäviä ja välttämättömiä investointeja, mikä tulee pitämään Suomen puolustusmenot prosentuaalisesti minimitason yläpuolella.

Hänen mukaansa Suomen on kuitenkin turha hirttäytyä yksittäiseen prosenttilukemaan.

Tärkeämpää on se, että puolustusmenoihin laitetun rahamäärän täytyy perustua todelliseen tarpeeseen.