Hyvinvointialueiden tilanne murheenkryyninä
Purra kertoo, mikä selittää kasvanutta alijäämää. Tärkeimpänä syynä on Purran mukaan pitkään jatkunut heikko suhdannetilanne, joka heikentää verotulojen kasvua.
Lisäksi sote-menojen kasvu paisuttaa alijäämää.
– Sote-menot kasvavat säästöistä huolimatta. Jälkikäteistarkastus ensi vuoden pohjassa on 1,5 miljardia euroa, mikä kuvaa viime vuonna syntynyttä alijäämää, johon ei ollut alunperin varauduttu. Se on merkittävä lukema, Purra sanoo.
Jälkikäteistarkastus tarkoittaa sitä, että valtio tarkistaa hyvinvointialueiden rahoitusta ylöspäin korvatakseen syntyneen alijäämän.
Kaikki hyvinvointialueet ovat tehneet reipasta alijäämää koko olemassaolonsa ajan.
Sote-menojen osuus budjetista on Purran mukaan kolmisenkymmentä prosenttia. Purra korostaa, että myös hallituksen aiemmin linjaamien hyvinvointialueita koskevien säästöjen on tärkeää toteutua.
Myös muun muassa korkomenot ovat kasvaneet keväällä arvioituun verrattuna. Valtionvelan korkomenojen arvioidaan olevan 3,5 miljardia euroa vuonna 2025.
