Assadin perheen puoli vuosisataa kestänyt valtakausi Syyriassa on päättynyt. Kertaamme, mikä johti kapinallisten pikaiseen etenemiseen.
Syyriassa kapinallisjoukot kertoivat varhain sunnuntaina vallanneensa pääkaupungin Damaskoksen.
Kaupungissa on useita kapinallisryhmiä, mutta niitä johtaa ääri-islamilainen Hayat Tahrir al-Sham-ryhmä (HTS).
Presidentti Bashar al-Assad on paennut pääkaupungista. Näin päättyi Assadin perheen yli 50 vuotta jatkunut valtakausi.
Kertaamme tässä jutussa tapahtumia ennen sunnuntain dramaattista käännettä.
Taustalla verinen sisällissota
Syyrian sisällissota alkoi vuonna 2011 osana niin sanottua arabikevättä. Samalla se oli kansannousu Assadien dynastiaa vastaan. Sota kiihtyi nopeasti ja siihen osallistui lukuisia kapinallisryhmiä. Miljoonat syyrialaiset pakenivat ulkomaille.
Sisällissota on jatkunut näihin päiviin asti, mutta neljän viime vuoden aikana vaimeampana.
Kapinallisia johtava Hayat Tahrir al-Sham on perustettu vuonna 2012. Se tunnettiin ennen nimen al-Nusran rintama. Järjestön jäsenet ovat sunnimuslimeja ja salafisteja. Ryhmä erosi terroristijärjestö Al Qaidasta vuonna 2016.
Vallankumous tapahtui vain muutamassa viikossa
Meneillään oleva vallankumous on tapahtunut todella nopeasti.
Vallanvaihto alkoi kaksi viikkoa sitten Luoteis-Syyriassa sijaitsevan Aleppon kaupungin valtauksella.
Aleppon nopean romahduksen syynä pidetään sitä, että Assadin hallinto oli alkanut murentua sisältäpäin. Myös armeijan taistelutahto oli alkanut hiipua.
Eilen lauantaina kapinallisryhmät valtasivat Syyrian suurimman provinssin Homsin. Tämän jälkeen kapinallisten pääsy jopa Damaskokseen alkoi olla mahdollista.
Näyttää siltä, että suuri osa syyrialaisista vallanvaihtoa.
Sota Ukrainassa sitoo Venäjän joukkoja
Syyrian diktaattori Assad on viime vuodet tukeutunut Venäjään, ja pystynyt vain Venäjän avulla taistelemaan kapinallisia vastaan.
Venäjä aloitti suoran osallistuminen Syyrian sisällissotaan vuonna 2015. Se antoi Syyrialle ennen kaikkea aseita ja ilmavoimien hävittäjiä.
Venäjä on perustellut aseapua Syyrialle muun muassa sillä, että se osallistuu taisteluun terrorismia vastaan.
Syyriassa on ollut myös palkka-armeija Wagnerin joukkoja. Ne lähtivät Syyriasta vuonna 2023 Jevgeni Prigožin Venäjällä epäonnistuneen kaappausyrityksen jälkeen.
Viime ajat sota Ukrainassa on sitonut Venäjän voimia niin, että Assad on saanut aiempaa vähemmän tukea.
Israelin iskut ovat heikentäneet Hizbollahia
Myös Iran on tukenut pitkään Syyrian hallintoa, ja Syyriassa on ollut myös Iranin tukemia Hizbollah -joukkoja.
Hizbollah on kärsinyt viime kuukausina suuria tappioita taisteluissa Israelin joukkoja vastaan Libanonissa.
Hizbollahin heikkenemistä pidetään merkittävänä syynä siihen, että Syyrian kapinalliset aloittivat hyökkäyksen Aleppoon marraskuussa.
Venäjä, Iran ja Turkki vaativat vielä eilen lauantaina kapinallisten pysäyttämistä Syyriassa.
Turkin rooli meneillään olevassa vallankumouksessa on epäselvä. Muun muassa uutiskanava Al Jazeeran mukaan kapinalliset saavat tukea Turkilta.
Islamisteilla oli yhä valtaa osissa Syyriaa
Ääri-islamilainen terroristijärjestö Isis perusti islamilaisen valtion eli kalifaatin pohjoiseen Syyriaan vuonna 2014. Sen valta hiipui vuoteen 2017 mennessä. Osissa Syyriaan kuuluvaa autiomaata Isisillä on kuitenkin tähän päivään asti ollut soluja.
Idlibissä Luoteis-Syyriassa hallitseva joukko on ollut ääri-islamistinen HTS, joka on nyt johtaa joukkoja Assadin hallintoa vastaan.
Alueella on ollut voimassa Venäjän välittämä aselepo vuodesta 2020 asti.
Syyriassa Assadin syrjäyttämiseen osallistuu useita kapinallisjoukkoja.
Se tekee tulevan hallinnon perustamisesta erittäin vaikeaa.
Tästä voit seurata päivittyvää juttua Syyrian tilanteesta.
Juttuun on lisätty taustatietoa kapinallisryhmä HTS:stä 8.12. klo 14.00.
