Talous on tiukoilla, mutta toisaalta nykyiset viestintäalustat eivät välttämättä vaadi suuria satsauksia. Enemmän tarvitaan kekseliäisyyttä, varsinkin nuorten tavoittamisessa.
Birgitta Vuorela,
Elina Viitanen,
Raila Paavola
Kuntien viestintä vaatii yhä enemmän kekseliäisyyttä.
Ennen riitti lappu kunnantalon ilmoitustaululla ja ilmoitus paikallislehdessä. Nyt on viestittävä myös verkossa ja näyttävä sosiaalisessa mediassa.
Viestinnän on myös oltava helposti lähestyttävää, sanoo Seinäjoen kaupungin viestintäpäällikkö Krista Rintala.
– Tarvitaan lämpöä ja inhimillisyyttä, että viesti puhuttelee kohderyhmää.
Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus viestintään. Valittavaksi jää, tehdäänkö se tylsästi vai kiinnostavasti, sanoo Kuntaliiton viestinnän kehittämispäällikkö Tony Hagerlund.
Hän uskoo, että viestinnän merkitys osana johtamista ymmärretään kunnissa yhä paremmin.
Kuntaliiton viime vuonna tekemä kysely kertoo, että perinteisen median rooli kuntien viestinnässä pienenee. Selvästi tärkeimmiksi nousevat verkkosivut ja sosiaalinen media.
Erityisesti nuorimpien kohderyhmien tavoittaminen vaatii nokkeluutta. Videoilla tieto pitäisi saada pakattua yhä pienempään pakettiin.
– Kymmeneen sekuntiin ei saa valtuuston kokousta, mutta siinä voi näyttää, miltä uusi uimahalli näyttää, sanoo Hagerlund.
Idea on rahaa olennaisempi
Nykyään tehokas viestintä ei välttämättä vaadi rahaa, muistuttaa Tony Hagerlund.
– On välineitä, joissa voidaan pienellä budjetilla kokeilla asioita. Rohkeutta ja irrottelua on enemmän kuin aiemmin.
Joskus pieneltä tuntuva idea voi lähteä lentoon. Kauhavalla heijastinpäivänä jaetut puukkoheijastimet saivat suuren suosion somessa.
– Poismuuttaneilta tuli kommentteja, että mistä näitä saa ostaa, haluaisin kantaa entistä kotipitäjää hihassa, iloitsee viestintä- ja markkinointikoordinaattori Petra Karhula.
Vaikka tiettyjä asioita voidaan mitata numeroin, viestinnän onnistumisille ei ole yksiselitteisiä mittareita.
– Jos koko Suomi kuulee, että kaupungissa on avoimia työpaikkoja, mutta kukaan ei päätä hakea, viestintä on onnistunut, mutta tavoite ei, summaa Hagerlund.
Kuntien oletetaan olevan läsnä somessa
15 000 asukkaan Kauhavalla Etelä-Pohjanmaalla suurimmat haasteet liittyvät viestinnän sirpaleiseen kenttään ja aikaan.
– Pitää moneen tuuttiin yrittää viestiä, että se tavoittaisi. Resurssit ovat pienet, ja nopeasti pitää reagoida, sanoo viestintä- ja markkinointikoordinaattori Petra Karhula.
66 000 asukkaan Seinäjoella tiimi on suurempi, mutta haasteet samat.
– Kaupungin pääkanavilla on noin 40 000 seuraajaa, sitten on muiden toimijoiden kuten esimerkiksi museoiden, päiväkotien ja kirjastojen somekanavat, sanoo Krista Rintala.
Kuntien odotetaan myös olevan läsnä somekanavillaan ja osallistuvan. Sitä tehdään resurssien mukaan ja pyritään hoitamaan hyvin ne kanavat, jotka ovat käytössä.
Toholampi panostaa sosiaalisen mediaan
Kaikki olennainen Keski-Pohjanmaan Toholammista löytyy kunnan kotisivuilta. Vajaan 3 000 asukkaan kunta panostaa kuitenkin ahkerasti myös Facebookiin ja Instagramiin.
– Lisäksi meillä on LinkedIn sekä YouTube-kanava TohoTube, Toholammin viestintävastaava, kirjastonjohtaja Satu Kinnari luettelee.
Kunta tiedottaa myös paikallislehdessä ja paperisessa kuntatiedotteessa.
– Sosiaalinen media on edullinen ja nopea. Se tavoittaa aika paljon, mutta näkisin, että painettu sana on tosi tärkeä.
Kinnarin mukaan vaativinta on tavoittaa kaikki kuntalaiset ja mahdolliset tulevat uudet asukkaat.
– On mietittävä, miten viestinnän saisi monikanavaiseksi ja tehokkaaksi. Tekstin on oltava helposti luettavaa, ja huumoria on oltava mukana.
