Tuotantohallissa seisoo rivissä erikoisen näköisiä laitteita. Tila kuuluu Finnokselle, joka valmistaa metsäteollisuuteen tekoälypohjaisia laadunvalvontajärjestelmiä ja skannereita Lappeenrannassa.
Finnoksen lippulaiva on suuri, neliömäinen laite, joka kuvaa lävitseen kulkevat tukit röntgentekniikan ja kameroiden avulla. Sen avulla voidaan selvittää, mihin käyttötarkoitukseen mikäkin tukki soveltuu parhaiten.
– Esimerkiksi hyvin oksaisista tukeista ei kannata väkisin lähteä tekemään vähäoksaisia lopputuotteita, Finnoksen perustajiin kuuluva Jere Heikkinen sanoo.
Yritys polkaistiin käyntiin alle kymmenen vuotta sitten, mutta se on jo saavuttanut hyvän aseman markkinoilla. Kaikesta Suomen sahatavarasta noin 80 prosenttia skannataan ja läpivalaistaan Finnoksen laitteilla. Yritys keikkuu kärkikahinoissa myös maailmanmarkkinoilla.
– Salaisuutemme on varmaan se, ettemme ole tajunneet lopettaa ajoissa. Olemme painaneet kaasua niin nopeasti, ettei ole enää pystynyt jarruttamaan. Jos olisimme jääneet liikaa miettimään, lopputulos olisi voinut olla toisenlainen, Jere Heikkinen sanoo.
Heikkisen polku skannereiden maailmaan sai alkunsa vuonna 2007. Tuolloin Bintec-yrityksen toimitusjohtaja saapui Lappeenrannan teknillisen yliopiston matematiikan laitokselle kyselemään, olisiko kellään tietämystä röntgentomografiasta.
– Olin juuri itse tutustunut aiheeseen, joten nostin käteni. Siitä se sitten lähti, Jere Heikkinen sanoo.
Bintec oli tehnyt parikymmentä vuotta tutkimustyötä Suomen suurimpien sahakonsernien rahoittamassa projektissa, jossa selvitettiin, voiko röntgentekniikalla tuoda hyötyjä raaka-aineen ohjaamiseen sahateollisuudessa.
Heikkinen päätyi Bintecille töihin. Lopulta hän osti kumppaneineen yrityksen liiketoiminnan, ja perusti Finnoksen.
Perinteisillä aloilla on enemmän kilpailua
Jere Heikkisen mukaan yrityksen alkutaipaleella kysyntä Finnoksen laitteita kohtaan ei ollut kovin suurta.
– Röntgentekniikka, jolla aloitimme, oli silloin vielä uutta. Kiersimme kertomassa, mitä hyötyä tällaisesta tekniikasta on. Sen jälkeen vauhti on ollut kohtalaisen hurjaa, Heikkinen sanoo.
Finnoksen liikevaihto vuonna 2023 oli 14,5 miljoonaa euroa ja liikevoitto 1,1 miljoonaa.
Finnos ei ole Teknologiateollisuuden uudistuvan teollisuuden johtajalle Erkki Aholalle ennestään tuttu yritys. Hän pitää yrityksen toissavuotista tulosta hienona saavutuksena.
– Ei voi muuta sanoa kuin vau. Todella vakuuttavia lukuja, ja todella nopea, hieno kasvu, Erkki Ahola sanoo.
Aholan mukaan menestyminen vaatii aina kovaa työtä alasta riippumatta. Perinteisillä aloilla kilpailu on kuitenkin kovempaa, joten uudentyyppisessä liiketoiminnassa voi piillä mahdollisuus.
– Jos pystyy ajoittamaan tekemisensä hyvin, on mahdollista, että asioita tapahtuu nopeastikin, Ahola sanoo.
Finnoksen skannereita on ollut käytössä Metsä Fibren sahoilla useiden vuosien ajan. Metsä Fibre on ollut laitteisiin tyytyväinen.
– Laitteiden avulla olemme pystyneet mittaamaan tukit aiempaa paremmin. Silloin puu saadaan käytettyä hyödyksi mahdollisimman tarkkaan, Metsä Fibren sahaliiketoiminnan tuotantojohtaja Virva Juhola sanoo.
Juhola näkee tekoälyn yleisellä tasolla hyvin käyttökelpoisena teknologiana sahateollisuudessa.
– Tekoälyn avulla pystymme varmasti paremmin jatkossa tehostamaan ja optimoimaan tuotantoamme ja saamaan kustannuskilpailukykyä.
Sahan kannattavuus voi parantua selvästi
Metsäteollisuudessa käytetään mittausteknologiaa monessa tuotantovaiheessa. Finnoksen valmistamia, tekoälyyn ja konenäköön perustuvia laitteita voidaan käyttää yhteensä noin kymmenessä tuotantovaiheessa.
Parhaillaan Finnos kehittää yksityiskohtaisempaa tekoälyä tukkien alkuvaiheen lajitteluun. Sillä pystyttäisiin ikään kuin näkemään tukin sisälle ja saataisiin tietää, millaisia lautoja tukista voisi saada.
– Tukin voi sahata vain kerran, joten on hyvä pystyä kuvittelemaan, mitä siellä sisällä on ja tehdä päätöksiä sen pohjalta, Jere Heikkinen sanoo.
Finnos on Heikkisen mukaan matkan varrella ratkaissut myös sellaisia ongelmia, joiden olemassaolosta ei ole edes tiedetty. Röntgentekniikalla kuorellisesta tukista nähdään tarkka halkaisija, jolloin tukki saadaan sahattua tarkemmin ja siitä syntyy enemmän sahatavaraa kuin haketta.
– Tarkemmalla lajittelulla on pystytty parantamaan sahojen kannattavuutta useita prosentteja. Se on merkittävää.
Finnos valittiin hiljattain Etelä-Karjalan vuoden yritykseksi. Yritys on saanut historiansa aikana myös muita palkintoja.
