maanantai, 8 heinäkuun

Kunnanjohtaja uskoo, että Hanhikivenniemelle tulee vielä ydinvoimala. Osa kuntalaisista toivoo, että alueella tehtäisiin jotain muuta.

Venäläisen ydinvoimayhtiön Rosatomin käyttöön Pyhäjoen Hanhikivenniemelle pystytettyjen rakennusten purkaminen on herättänyt ristiriitaisia tunteita.

Fennovoima on ilmoittanut purkavansa yli puolet Hanhikivenniemen rakennusneliöistä. Suurin osa purettavista neliöistä on lähes jalkapallokentän kokoisissa varastohalleissa.

Purettavia rakennuksia on kaikkiaan 23, ja niissä on yhteensä 65000 kerrosneliömetriä teollisuustilaa.

Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen kertoo ymmärtäneensä asian niin, että purkamalla turhaa rakennuskantaa Fennovoima tasoittaa tietä sille, että uusi omistaja ja uusi laitostoimitussopimus pääsevät mahdollisimman puhtaalta pöydältä liikkeelle.

– Nyt puhutaan nimenomaan Rosatomin käyttöön rakennetuista rakennuksista. Jos siihen joku muu länsimainen toimija tulee, niin näille tiloille ei ilmeisesti ole käyttöä, sanoo Soronen.

Hän uskoo siihen, että valmiiksi ydinvoimakaavoitetulle alueelle tulee vielä joskus ydinvoimala.

– Sähköllä on paljon kysyntää tulevaisuudessa. Se on raaka-aine yhä useammalle energiajakeelle, kun luovutaan fossiilisista polttoaineista, sanoo Soronen.

”Ydinvoima, onko se tätä päivää?”

Asia jakaa kuntalaisten mielipiteitä. Pyhäjokinen Veli-Heikki Luoto luottaa kunnanjohtajan tavoin ydinvoimahankkeeseen.

– Se olisi ehdottomasti paras ratkaisu. Ilmeisesti näitä ydinvoimalle soveltuvia tontteja Euroopassa ei hirveästi ole, sanoo Luoto.

Toisenlaisiakin näkemyksiä Pyhäjoella on. Jouni Vasanoja pitää uusien rakennusten purkamista hölmönä ratkaisuna. Hän toivoisi tulevaisuudessa alueelle nousevan mahdollisesti jonkinlaista teollista toimintaa.

Ydinvoimalaa Vasanoja ei alueella välttämättä näkisi.

– Ydinvoima, onko se enää tätä päivää, hän sanoo.

Kesämökkinsä ydinvoimala-alueen alle menettänyt Pyhäjoen ydinvoimalaa vuosikymmenen vastustaneen Pro Hanhikivi -liikkeen keulahahmo Helena Maijala toivoo alueelle jotakin kestävää toimintaa, esimerkiksi tutkimusta.

– Toivottavasti ei ainakaan ydinvoimalaa tulisi, hän sanoo.

Maijala kertoo seuraavansa alueen tilannetta todella surullisena.

– Kaikki mitä siellä on tehty, on tehty turhaan. Sitä aluetta ei koskaan pystytä palauttamaan ennalleen.

Jaa.
Exit mobile version