Pyhtään lintuhoitola kitkuttaa epävarmuudessa vuodesta toiseen: ”Tässä ollaan jännän äärellä”, sanoo hoitaja

Pyhtään lintuhoitolassa hoidetaan ja kuntoutetaan loukkaantuneita lintuja. Valtion pitäisi näinä päivinä julkistaa, paljonko hoitola saa tänä vuonna avustusta.

Pyhtään lintuhoitolassa eletään paraikaa hermoja raastavia aikoja.

Lintuhoitolan toiminnan rahoitus on ollut vuosi toisensa jälkeen vaakalaudalla. Valtion pitäisi näinä päivinä julkistaa, paljonko hoitola saa tänä vuonna avustusta.

– Sitähän ei tiedä, mikä on summa ja koska se tulee, joten tässä ollaan jännän äärellä, toteaa lintujen hoitaja Arto Hokkanen Pyhtään lintuhoitolasta.

Ennen ministeriö on tukenut toimintaa 150 000 eurolla. Viime vuonna hoitola sai tukea valtiolta 47 000 euroa.

Lisäksi hoitola sai testamenttina noin 80 000 euroa, joka auttoi toiminnan jatkamisessa. Rahat olivat peräisin haminalaiselta naiselta, joka oli testamentannut varallisuutensa eläinhoitolalle.

Pyhtään lintuhoitolassa hoidetaan ja kuntoutetaan loukkaantuneita lintuja, oravia ja siilejä.

Tukea vuosi kerrallaan

Aiemmin valtio myönsi Pyhtään lintuhoitolalle tukea kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyään ympäristöministeriö myöntää tuen vain vuodeksi kerrallaan.

– Olemme eläneet hyvin niukasti. Lahjoituksilla päästään muutama kuukausi eteenpäin, mutta toivottavasti valtion rahoilla sitten loppuvuosi, Hokkanen laskeskelee.

Luonnonvaraisten lintujen hoitoloita on Suomessa Pyhtään lisäksi vain Heinolassa. Myös Korkeasaari hoitaa loukkaantuneita lintuja.

Pöllöillä parempi vuosi

Tänä talvena hoitolassa on asunut muun muassa siilejä, muutamia haukkoja ja pöllöjä ja erilaisia vesilintuja.

– Talvi on ollut leuto, vähäluminen ja vedet ovat olleet pitkälti auki. Siksi vesilintuja on tullut meille normaalia vähemmän, kertoo Hokkanen.

Pöllöjä hoitolassa on ollut kolme. Se on vähän verrattuna viime talveen, jolloin oli paksut hanget ja jäätä. Silloin pöllöjä oli hoitolassa toistakymmentä.

Lintujen hoitamisen lisäksi hoitolaan tulee runsaasti puheluita eri puolilta Suomea.

– Ruokkimista, vesien vaihtamista ja tarhojen putsaamista, siitä se työpäivä koostuu, Hokkanen kertoo.

Hoitolaan tulevista linnuista noin 50–60 prosenttia pystytään vapauttamaan luontoon.

Kaikki linnut saavat apua

Valtion rahoitusta myönnetään ainoastaan rauhoitettujen eläinten hoitamiseen. Hokkasen mukaan kaikki loukkaantuneet linnut pystytään kuitenkin hoitamaan.

– Kaikki linnut on meille tervetulleita. Ihmisten lahjoitusten turvin myös rauhoittamattomat linnut saavat avun, hän sanoo.

Pääosin perhevoimin hoitolaa pyörittävä Arto Hokkanen on omistanut eläinten auttamiselle miltei koko elämänsä, lähes kolme vuosikymmentä. Hoitola on perustettu vuonna 1998.

– Se on vaatinut veronsa, kun ei ole pystynyt sairauslomia pitämään. Runko alkaa äijällä olla sökö, selkä on kipeä ja polvet kuluneet, hän sanoo.

Hokkasen on silti helppo nimetä työn hienoimmat hetket.

Yksi kohokohta on se, kun ihmiset tuovat vahingoittuneita eläimiä hoitoon ja ovat vilpittömän onnellisia, että apua on saatavilla. Niin, ja ne linnut.

– Hienointa on, kun pääsee vapauttamaan lintuja takaisin luontoon.