Sähköyhtiö haluaa siirtää vanhan sähkölinjan metsän keskeltä lähelle tietä. Se tarkoittaa, että osa sähköpylväitä pystytetään haukivuorelaisten maanviljelöiden pelloille.
Haukivuoren Pohjalahdentien varrella tunteet käyvät kuumina. Syynä on se, että sähköyhtiö haluaa korvata vanhentuneen sähkölinjan ja siirtää sen metsän keskeltä lähelle tietä.
Alueen maanomistajat vastustavat suunnitelmaa jyrkästi. Vajaan yhdeksän kilometrin matkasta osa ilmajohdosta sijoittuisi pellolle, loppu metsäkaistaleelle.
Maidontuottaja Miika Tillikka sanoo, että maanomistajien mielestä uusi sähkölinja pitäisi kaivaa maahan.
– Kaapeli on helppo upottaa peltoon, siinä ei ole paljon kiviäkään.
Myös viljelijä Jukka Kohvakka on tuohtunut sähköyhtiön suunnitelmista.
– Ei ole tätä päivää tuoda sähköpylväitä pellolle. Esimerkiksi Pieksämäellä maillamme toimii toinen sähköyhtiö, ja siellä laitetaan kaikki maan alle.
Maanomistajien ja sähköyhtiön näkemyseroa on yritetty ratkaista jo vuosia. Alun perin Mikkelin kaupunki asettui maanomistajien kannalle, mutta sähköyhtiön valitus hallinto-oikeuteen palautti asian kaupungille uuteen käsittelyyn.
Sähköyhtiö edelleen ilmajohdon kannalla
Suur-Savon Sähkön tytäryhtiö Järvi-Suomen Energia perustelee maanpäällistä pylväiden varaan rakennettavaa ilmajohtoa kustannuksilla ja yhtiön toimialueen maanomistajien tasapuolisella kohtelulla.
Verkkojohtaja Mika Matikaisen mukaan sähkölinja luokitellaan haja-asutusalueen pienitehoiseksi runkosähköverkoksi, ja silloin keskijänniteverkko rakennetaan tien varteen ilmajohtona.
Hänen mukaansa maakaapelointi ei ole järkevää, koska sähkönkäyttäjiä ja -käyttöä on alueella yksinkertaisesti liian vähän.
Kaksi vuotta sitten sähkölinjan kustannusarviot liikkuivat puolen miljoonan euron molemmin puolin.
Ilmajohdon ja maakaapeloinnin ero vajaan yhdeksän kilometrin matkalla on noin 90 000 euroa. Rakennuskustannukset ovat nousseet, mutta ero on samaa luokkaa.
Maanomistajat pitävät hintaeroa olemattoman pienenä, mutta sähköyhtiön mielestä asiakkaita täytyy kohdella tasapuolisesti.
– Jos ilmajohtojen sijasta vedettäisiin muuallakin maakaapelia, kustannukset nousisivat reilun kolmanneksen. Kyse on miljardiluokan kokonaisinvestoinnista, sanoo Matikainen.
Rikkakasvit ja hanhiparvet riesana
Sähköyhtiön suunnitelmassa Miika Tillikan pellolle tulee 15 sähköpylvästä. Ne toisivat Tillikan mukaan paljon hankaluuksia.
– Niiden ympärillä kasvaisi rikkakasveja ja tolppien kiertäminen koneilla hidastaisi työntekoa. Sillä ei ole väliä, onko pylväs viiden vai viidentoista metrin päässä tiestä. Kiertää se pitää kuitenkin.
Jukka Kohvakka muistuttaa, että pylväiden väistely on nykyaikaisilla, kookkailla maatalouskoneilla työlästä.
– Nykyisin koneiden leveys on viidestä metristä kahteenkymmeneen metriin. Satoja korjataan usein kahdella koneella rinnakkain. Pylväistä olisi meille kohtuutonta haittaa.
Tiilikan mukaan myös hanhiparvista on jo nykyisin ongelmia alueella. Hän on juuri hakenut ensimmäistä kertaa korvausta haittoihin .
– Jos tähän vedettäisiin ilmalinja, pellolla olisi aika monta hanhen raatoa. Se lisäisi hygieniahaittoja.
Kaupunki päättää sijoittelusta pian
Mikkelin lupa- ja valvontajaosto käsittelee sähköyhtiön uutta linjan sijoituslupahakemusta lokakuun lopulla. Maanomistajien kanta on edelleen, että he eivät salli pylväitä mailleen.
Maanomistajat ovat keskustelleet sähköyhtiön kanssa useaan otteeseen, mutta vastaukset eivät heitä tyydytä.
– Pelloilla linjat maan alle ja pulinat pois. Me sähkönkäyttäjäthän lopulta linjan maksamme, sanoo Tiilikka.
Tiilikan mukaan ilmajohto vie häneltä hehtaareita viljelymaata.
Mika Matikaisen mukaan uuden johdon sijoittelussa huomioidaan maasto-olosuhteet ja pyritään minimoimaan haitat maanviljelylle.
