Venäjän puolustusministeriön esitys Itämeren merirajojen muuttamisesta synnytti vilkasta keskustelua keskiviikkona.
Venäjän mahdollinen suunnitelma merirajojensa muuttamisesta Itämerellä käynnisti keskiviikkona kiivaan uutispäivän.
Tässä jutussa käymme läpi, miten Venäjän hallituksen verkkosivuilla julkaistua suunnitelmaa koskevat tapahtumat etenivät. Kerromme myös, mistä suunnitelmassa ja sen julkaisemisessa saattoi olla kyse.
Näin tapahtumat etenivät
Useat venäläiset mediat uutisoivat myöhään tiistaina Venäjän hallituksen verkkosivuilla julkaistusta asiakirjasta, jonka mukaan Venäjän puolustusministeriö esittää hallitukselle merirajojen siirtämistä Itämerellä Suomen ja Liettuan läheisyydessä.
- Venäjä aikoo muuttaa aluevesirajoja Suomenlahdella – Kreml: suunnitelmassa ei mitään poliittista
Keskiviikkona puolen päivän jälkeen asiakirja katosi Venäjän hallinnon nettisivuilta. Dokumentti katosi sivuilta sen jälkeen, kun ”sotilaallis-diplomaattinen lähde” oli kiistänyt rajojen siirtelyn venäläisille uutistoimistoille.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kommentoi asiaa sanomalla, ettei puolustusministeriön esitykseen liity minkäänlaisia poliittisia pyrkimyksiä.
Venäjän hallinto ei ole kommentoinut tai selventänyt asiaa julkisuudessa tämän enempää.
Venäjä ei myöskään ole ilmoittanut merirajoja koskevasta suunnitelmasta Suomelle etukäteen. Suomen ulkoministeriö on sanonut selvittävänsä asiaa.
Mahdollisesti puhdas vahinko
Merirajaesitys Venäjän hallinnon verkkosivuilla ja siitä syntynyt hämmennys saattoivat olla silkka vahinko, arvioivat Ylen haastattelemat hybridivaikuttamisen asiantuntijat.
- Asiantuntijat: Venäjän ilmoitus merirajojen siirrosta saattoi olla vahinko – samalla se oli onnistunut hybridioperaatio
On lähtökohtaisesti epäselvää, millaista alueiden määrittelemistä Venäjän puolustusministeriön esityksessä edes tarkoitettiin.
Asiantuntijat pitävät mahdollisena, että kyse saattoi olla tavanomaisesta Venäjän sisäisten aluevesirajojen uudelleen laskemisesta. Tällainen olisi YK:n meriyleissopimuksen kannalta sallittua, eikä se vaikuttaisi Suomen rajoihin. Tämä on eri asia kuin merirajojen siirtäminen, mikä ei ole yksipuolisesti mahdollista.
Asian salamyhkäisen ja ristiriitaisen viestinnän taustalla voi Ylen Moskovan-kirjeenvaihtajan Heikki Heiskasen mukaan olla Venäjän hallinnon sisäistä ristivetoa. Puolustusministeriö on esityksellään voinut astua toisen viranomaisen tontille ja varpaille.
- Analyysi: ”Projekti on poistettu” – Venäjän puolustusministeriön rajantarkistus Itämerellä näyttää olevan vastatuulessa
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtajan Markku Kangaspuron mukaan on mahdollista, että asiakirja ladattiin Venäjän hallinnon verkkosivuille osana tavanomaista byrokraattista prosessia ilman, että sen poliittisia vaikutuksia ajateltiin etukäteen.
Kangaspuron mukaan venäläiseen kulttuuriin kuuluu se, että virheitä ei pyydellä anteeksi eikä sanottua korjailla.
- Asiantuntija Venäjän aluevesimanööveristä: Suomen rauhallinen suhtautuminen vaikuttaa toimivalta
Vaihtoehtona myös hybridioperaatio
Keskiviikkona esille nostettiin myös mahdollisuus, että kyse olisi Venäjän hybridivaikuttamisesta.
Venäjä haluaa aiheuttaa jännitteitä Itämerellä ja luoda säröjä olemassa olevaan turvallisuusjärjestykseen. Meriraja-asiakirjalla se on voinut testata, kuinka Suomi ja Nato reagoivat, Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen ICDS:n varajohtajan Kristi Raik sanoi keskiviikkona.
- Venäjä kylvää hämmennystä ja testaa lännen reaktioita, sanovat tutkijat merirajan siirtoaikeista
Myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen näki tilanteessa Venäjältä poliittisen motiivin. Hän sanoo, että normaalioloissa Venäjä ei lähtisi yksipuolisiin aluerajojen tarkastuksiin, joista Suomi saisi tietää vain hallinnon verkkosivuilta.
– Vaikka kyse olisikin pienestä asiasta, Venäjä yrittää aiheuttaa ongelmia, Lavikainen arvioi.
Näin Lavikainen ja Raik arvioivat tilannetta torstaina Ylen Aamussa:
Jyväskylän yliopiston lehtori, hybridivaikuttamisen asiantuntija Panu Moilanen huomauttaa, että vaikka kyse olisi ollut vain vahingosta, se saattoi olla Venäjälle iloinen vahinko.
– Kyllähän tämä tietyllä tavalla olisi onnistunut, sattumalta syntynyt hybridioperaatio, koska se on saanut Suomessa näin suuren huomion osakseen.
Moilasen mukaan se, että Venäjä ei suunnittelemastaan tarkastamisesta ilmoittanut Suomelle tai Liettualle, voi johtua siitä, että maiden välit ovat jäissä Venäjän sotatoimien takia.
Median seurattava Venäjää
Uutisointi Venäjän meriraja-asiakirjasta saattoi vaikuttaa keskiviikkona suurelta.
Uutismedian tehtävänä on kuitenkin seurata tarkasti Venäjän liikkeitä muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä. Tämän vuoksi mahdollisesti Suomenkin rajoja koskevasta asiakirjasta on kerrottava, kuten muistakin maailmanpoliittisista käänteistä.
