Hyvät tienestit sekä viikko töitä ja viikko vapaata -malli houkuttelevat rakennusalan ammattilaisia Ruotsiin töihin.
Maskulainen Heikki Lehto on ollut pari kuukautta Pohjois-Ruotsissa rakentamassa Suomen Muhoksen ja Ruotsin Messauren välistä Aurora lineksi nimettyä voimalinjaa.
– Ruotsissa tienaa aika lailla saman kuin Suomessa, mutta päiväraha on isompi. Päivärahalla täällä elää ja palkasta jää siten paremmin säästöön.
Ruotsissa päiväraha on 64 ja Suomessa 51 euroa. Yli 800 kilometrin työmatka Maskusta pohjoiseen taittuu autolla tai junalla, jossa työnjohtaja voi tehdä myös töitä. Pitkät vapaat helpottavat kulkemista.
Lehto otti vuoden komennuksen Ruotsiin, kun työnantaja sitä ehdotti. Hän on betonityönjohtajana Nyab:lla, joka tekee parhaillaan perustuksia voimalinjalle Ruotsin Ylitorniolla.
– Alaisuudessani on töissä myös 15 raudoittajaa Suomesta, Lehto kertoo.
Satatuhatta työpaikkaa odottaa ottajaa
Pohjois-Ruotsissa on käynnissä useita vihreän siirtymän hankkeita ja lisää on suunnittelupöydillä. Jätti-investointien myötä työntekijätarve on seuraavan vuosikymmenen aikana valtava.
Pohjoismaiden Rajaneuvonnasta arvioidaan, että koko Västerbottenin ja Norrbottenin alueella on noin 25 000–30 000 henkilön tarve vihreään teollisuuteen.
Ruotsissa puolestaan on laskettu, että Pohjois-Ruotsiin tarvitaan vuoteen 2035 mennessä jopa satatuhatta muuttajaa, jotta sekä teollisuuden että muiden alojen, kuten hoitoalan ja opetuksen, työpaikat saadaan täytettyä.
Ruotsin rakennusliitosta kerrotaan, että suomalaisia alihankkijoita on jo paljon isoilla työmailla, kuten H2 Green steel-terästehtaan rakennustyömaalla Bodenissa.
Suomen rakennusliiton viestintäpäällikkö Janne Mäkinen kertoo, että liitossa tehtiin viime syksynä hyvin karkea arvio, että 300–500 rakentajaa olisi töissä niin Ruotsissa kuin Norjassakin.
– Etenkin infrapuolen rakentajia on Ruotsissa nyt aiempaa enemmän.
Rakennusliitolla ei ole tarkkaa lukumäärää Ruotsiin menijöistä, koska työntekijöiden ei tarvitse ilmoittaa asiasta liittoon. Mäkisen mukaan vahva käsitys kuitenkin on, että sekä Ruotsissa että Norjassa työskentelevien rakentajien määrä on lähtenyt kasvuun.
– Ja kun rakentaminen Lapin hiihtokeskuksissa on hiljentynyt, niin liike on vain vahvistunut, hän sanoo.
Kittiläläinen nosturiyritys haluaa Ruotsiin
Kittiläläisellä Joona Ylilehdolla on ennestään kokemusta Ruotsin puolella työskentelystä lähinnä muiden palveluksessa.
Viime vuonna hän perusti oman yrityksen. Tarkoitus olisi päästä Pohjois-Ruotsin jätti-investointien myötä työn syrjään myös sinne.
Ylilehdon yritys välittää nosturikuljettajia ja tekee nostotöiden suunnittelua ja valvontaa.
Suomessa rakentaminen vähenee jo toista vuotta peräkkäin. Alan suhdanne-ennusteen mukaan vielä ei ole pikaisia merkkejä käänteestä parempaan, kertoo Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo.
Ennen kaikkea asuntorakentaminen putoaa.
– Viime vuonna rakentaminen putosi 11 prosenttia ja tänä vuonna viisi prosenttia. Rakentaminen kääntyy ensi vuonna kasvuun, mutta kyllä se lähtö on aika laiska. Mitään kovin kovaa nousua ei tule ensi vuonnakaan.
Vihmon mukaan rakennusalan yritysten liikehdintä Suomesta Ruotsin suuntaan on ollut viime vuosina vähäisempää, koska Suomessa on rakentamista riittänyt, varsinkin asuntorakentamisessa.
– Mutta kyllä pohjoisessa kalusto ja työvoimakin liikkuu jonkin verran Ruotsin puolelle. Työnjohdon osalta kielimuuri jonkin verran estää liikehdintää Ruotsin suuntaan.
Rajaneuvonta saa kyselyjä yrityksiltä entistä enemmän
Vuoden alussa Rajaneuvonnan uutena koordinaattorina aloittaneen Riikka Juntin mukaan yhä suurempi osa asiakkaista on tällä hetkellä yrittäjiä.
– Yhteydenotot ovat lisääntyneet viime syksystä merkittävästi. Kaikista yrittäjien yhteydenotoista noin 80 prosenttia tulee Suomesta, loput 20 prosenttia Ruotsista tai muualta.
Juntin mukaan yleisimmät kysymykset yrityksiltä liittyvät verotukseen, työntekijöiden sosiaaliturvaan ja erilaisiin työlupiin. Se, täytyykö työntekijän liittyä ammattiliittoon tai tarvitaanko kulunvalvontakortti puhuttaa myös. Kysymykset ovat usein erilaisiin rakennusalan töihin liittyviä asioita.
Yksittäiset työntekijät eivät usein tiedä, mitä kysyä, Juntti sanoo.
– He kertovat olevansa menossa Ruotsiin töihin ja haluavat selvittää, mitä pitää ottaa huomioon. Yksityishenkilöiden yhteydenotot jakautuvat hieman tasaisemmin: 55 prosenttia on Suomesta tulevia ja 45 prosenttia Ruotsista tulevia kyselyitä.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
