Suomen bruttokansantuotteen (BKT) kasvu on pahasti hyytynyt kansainvälisellä tasolla vertailtuna. Tänä vuonna se on Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tilastojen mukaan koko maailman 10. huonoimmalla sijalla yhdessä Irlannin kanssa.
IMF:n tilastot eivät sisällä tietoja aivan kaikista maailman maista. Listalta puuttuu etenkin maailman pienempiä valtioita.
Silti IMF:n mukaan BKT kasvaa Suomea vauhdikkaammin monissa sellaisissa maissa, joissa elintaso on keskimäärin alhaisempi kuin Suomessa.
Esimerkiksi kehitysmaissa suuri kasvu on mahdollista, jos BKT on lähtökohtaisesti kovin alhainen. Suomen kasvu on kuitenkin hyytynyt myös muihin länsimaihin verrattuna.
EU-maissa kasvua on tänä vuonna ollut keskimäärin 1,1 prosenttia ja kehittyneissä maissa 1,8 prosenttia. Suomen lukema on –0,2 prosenttia pakkasella.
Kuilu on iso verrattuna esimerkiksi Ruotsiin (0,9), Norjaan (1,5) ja Tanskaan (1,9).
Suomen taakse jäävät muun muassa Itävalta (–0,6), Viro (–0,9) ja Jemen (–1). Perää pitää Etelä-Sudan (–26,4).
Voit tarkastella eri maiden talouskasvua liikkumalla alla olevassa kartassa eri maiden kohdalle. Karttaa voi myös tarkentaa pienempiin alueisiin.
Tässä kuusi pointtia IMF:n arviosta
IMF esitteli tänään arvionsa Suomen taloustilanteesta. IMF:n mukaan Suomen talous on alkanut toipua taantumasta. Näkymiä heikentävät kuitenkin ulkoiset riskit, kuten Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset.
Valuuttarahasto suositteleekin Suomelle useita politiittisia toimia julkisen talouden vakauttamiseksi ja velkasuhteen kääntämiseksi.
Alla on tiivistettynä olennaiset asiat lausunnosta.
1. Suomen talous on alkanut toipua taantumasta, mutta lyhyen aikavälin kasvu jatkuu vaimeana
Suomen bruttokansantuote (BKT) supistui 1,2 prosenttia vuonna 2023, mutta neljännesvuosikasvu kääntyi hienoiseen nousuun vuoden 2024 alkupuoliskolla. Taloudellinen toimeliaisuus on kuitenkin heikkoa tänä vuonna. BKT:n kasvun arvioidaan olevan -0,3 prosenttia, koska yksityiset investoinnit supistuvat edelleen. Ensi vuonna BKT:n arvioidaan kasvavan 1,6 prosenttia, kun yksityiset investoinnit elpyvät osittain ja yksityinen kulutus kohenee, korot laskevat ja asuntojen hinnat vakautuvat. Kokonaisinflaation arvioidaan asettuvan 2 prosentin tuntumaan vuoden 2025 loppuun mennessä.
2. Suomen julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen
Alijäämä kasvoi 3,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2023. Tämän seurauksena Suomen julkinen velka suhteessa BKT:hen kasvoi 77 prosenttiin, ja on suurempi kuin muiden Pohjoismaiden. Julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen vuonna 2024 huolimatta keväällä päätetyistä julkisen talouden vakauttamistoimista.
3. Julkisen talouden sopeuttamista on lisättävä julkisen velan vähentämiseksi
Vaikka talouden kehitys on edelleen heikkoa, hallituksen päättämät julkisen talouden vakauttamistoimet ovat perusteltuja, sillä alijäämää on vieläkin vähennettävä. Lisätoimia tarvitaan erityisesti vuonna 2026 ja tulevina vuosina, jotta julkinen velka saadaan laskusuuntaan.
4. Työmarkkinoilla tarvitaan lisätoimia työllisyysasteen nostamiseksi ja kohtaanto-ongelmien vähentämiseksi
Suomessa on viime vuosina tehty uudistuksia työllisyyden vahvistamiseksi: työttömyysetuuksia, sosiaaliturvaa ja verotusta on muutettu ja työllisyyspalveluja on kohennettu. Nämä uudistukset tukevat Suomen tavoitetta nostaa työmarkkinoiden osallistumisasteita lähemmäksi muiden Pohjoismaiden tasoa. Uudistuksia tulisi kuitenkin täydentää politiikkatoimilla, jotka vähentävät ammattitaidon kohtaanto-ongelmia ja vahvistavat korkea-asteen koulutusta.
5. Lisää rakenteellisia uudistuksia tarvitaan yritysten innovoinnin ja kasvun vahvistamiseksi
Suomen innovointitoiminta on erinomaista useiden mittareiden perusteella, ja Suomessa on huomattava riskipääomasektori. Tuottavuuden kasvu on kuitenkin heikkoa, joten rakenteellisia uudistuksia on jatkettava. Riskipääomarahoituksen verotusta ja yritysten investointimenoihin liittyviä verohyvityksiä pitäisi tarkastella. Huomiota tulisi kiinnittää myös markkinoillepääsyn esteisiin ja liialliseen sääntelyyn palvelusektorilla, jonka tuottavuuden kasvu on ollut pysähdyksissä viime vuosina.
6. Pankkijärjestelmän haavoittuvuuteen pitää puuttua
Pankkijärjetselmä on kriisinkestävä, mutta haavoittuvuuksia on edelleen. Niitä ovat muun muassa suuret ja tiiviisti toisiinsa kytköksissä olevat pankit, likviditeettiriskit sekä kotitalouksien suuri velkaantuneisuus. IMF tukee Suomen aloitetta keskustella naapurimaiden viranomaisten kanssa Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisen pankkisektorin stressitestin toteuttamisesta. Vaikka rahoituslaitoksiin kohdistuvat kyberhyökkäykset ovat entistä vakavampia, niiden vaikutukset rahoitusjärjestelmän vakauteen ovat olleet vähäisiä pankkien ja viranomaisten vahvan varautumisen ansiosta.
Veronkorotukset eivät paikanneet alijäämää
Valuuttarahasto vieraili Suomessa viimeksi tammikuussa. Silloin se kiitteli hallitusta sosiaalietuuksien leikkauspäätöksistä, jotta valtion talous saataisiin tasapainoon.
Samalla IMF kuitenkin totesi, että leikkaukset yksin eivät riitä. IMF:n ”Suomi-tiimin” johtaja Alex Pienkowski suositteli myös veronkorotuksia, joihin hallitus oli aluksi haluton.
Syksyllä hallitus kuitenkin kertoi muun muassa ansiotuloveron ja arvonlisäveron korotuksista.
Sopeutuksista huolimatta valtiontaloudessa on ensi vuonna yli 12 miljardia alijäämää, joka rahoitetaan velalla. Alijäämä kuitenkin pienenee ensi vuonna reilut puoli miljardia euroa tähän vuoteen verrattuna.
Uutinen täydentyy.
