Yhdysvaltain presidentin syytesuojan vahvistaminen heikentää demokratiaa ja nostaa hänen valta-asemaansa kohti itsevaltiutta.
Yhdysvaltain korkein oikeus antoi maanantaina ratkaisunsa, kuinka laaja on Yhdysvaltain presidentin suoja rikossyytteitä vastaan. Linjausta oli pyytänyt useiden rikossyytteiden kohteena oleva entinen presidentti Donald Trump.
Korkein oikeus päätti asiasta konservatiivisten tuomareiden enemmistön mukaisesti äänin 6–3.
Linjauksen mukaan presidentillä on myös virkakautensa jälkeen täydellinen syytesuoja päätöksissä, jotka liittyvät hänen perustuslaillisiin velvollisuuksiinsa, ja lähtökohtainen syytesuoja kaikissa muissa virkatehtävissä. Viran ulkopuolisissa asioissa hänellä ei ole syytesuojaa.
Trump on pitänyt linjausta voittona, koska sen myötä osa häneen kohdistuvista syytteistä raukeaa heti ja muidenkin kohdalla joudutaan arvioimaan, ovatko hänen syytteitä nostattaneet tekonsa olleet virkatoimia vai eivät.
Päätös ei koske virkarikossyytteitä, joista voidaan käydä oikeutta. Oikeutta käydään senaattissa, missä tuomio edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä.
Historiallinen päätös, vallanjako-oppi uusiksi
Oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen pitää Yhdysvaltain uutta linjausta historiallisena ja osittain myös vaarallisena.
Demokraattisissa maissa valta on jakautunut kolmijako-opin mukaisesti lakia säätävän vallan, toimeenpanovallan ja riippumattomien tuomioistuinten välillä. Nyt vallan tasapaino järkkyy, kun presidentin valta kasvaa virkatoimiin kohdistuvan syytesuojan laajentuessa.
Kekkosen mukaan kyseessä vallanjaollinen muutos on iso. Korkeimman oikeuden päätöksen myötä Yhdysvaltain presidentille siirtyy lähestulkoon kuninkaalle, eli yksinvaltiaalle kuuluvaa valtaa.
– Anglosaksissa maissa oikeushistoriassa on ollut periaate King can do no wrong (suom. kuningas ei voi olla väärässä), koska kuningas vastaa vain historialle ja Jumalalle. Tässä mennään siihen suuntaan, jossa toimeenpanovallan ylin haltija on saamassa lisää valtaoikeuksia ja suojaa toimilleen. Se on erittäin vaarallista oikeusvaltiollisen vallanjakoajattelun näkökulmasta, hän sanoo.
Taustalla oikeistovirtaus
Kekkonen näkee taustalla oikeistopopulistisen ajattelun vahvistumisen.
– Yhteiskunnassa valta on liukumassa politiikan suuntaan, ja koska politiikassa on vahva oikeistopopulistinen virtaus niin silloin tullaan näkemään, mitä se tuo tullessaan. Oikeuden politisoitumista ja ideologisoitumista, Kekkonen analysoi.
Euroopan historian pitkä linja on ollut, että yksinvallasta siirrytään kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen eli demokratiaan, nyt otetaan takapakkia, Kekkonen toteaa.
Hänen mukaansa samaa on nähty Puolassa ja Unkarissa, jossain määrin myös Suomessa. Pienin askelin etäännytään aidosta demokratiasta.
Trump-päätöksessä liberaalituomari Sonia Sotomayor kirjoitti eriävässä mielipiteessään, että linjaus antaa presidentille oikeuden ilman seuraamuksia vaikka surmauttaa poliittisia vastustajia tai organisoida sotilasvallankaappauksen.
Yhdysvalloissa olennaiseen rooliin nousevat nyt tuomioistuimet, jotka alkavat ratkoa, mitkä presidentin tekemiset ovat olleet virkatoimia ja mitkä eivät. Lopullisen päätöksen tekee korkein oikeus, joka on jakautunut poliittisesti konservatiivienemmistöön ja liberaalivähemmistöön.
Presidentti luonnollisesti haluaisi, että kaikki hänen tekemisensä olisivat syytesuojan piirissä. Trump teki heti korkeimman oikeuden linjauksen jälkeen esityksen, jonka mukaan hänen ”hyssyttelyrahaoikeudenkäyntinsä” lakkautettaisiin syytesuojan nojalla, vaikka hän ei rikokset tehdessään vielä ollut presidentti. Trump on todettu syylliseksi, mutta rangaistus on vielä julistamatta.
Akatemiaprofessori: Raju tulkinta
Myös akatemiaprofessori Heikki Pihlajamäki kiinnittää huomiota korkeimman oikeuden linjauksen poliittisuuteen.
– En halua kuulostaa hirveän maltilliselta. Kyllähän tämä selvästi on poliittinen päätös ja tässä viedään syytesuoja todella pitkälle, hän sanoo.
– Kun korkein oikeus väittää, että entistenkin presidenttien osalta periaattessa kaikki virkatoimet ovat rikossyytteiden ulkopuolella, niin onhan se aika raju tulkinta ilman muuta, hän jatkaa.
Sekä Pihlajamäki että Kekkonen muistuttavat, että syytesuoja ei ole sinänsä uusi asia eri maiden oikeuskäytännöissä. Monissa Euroopan maissa on sellainen käytössä.
– Esimerkiksi Ranskassa syytesuoja on jopa tiukempi. Istuvaa presidenttiä ei saa syyttää yhtään mistään, eikä virka-asioista viran jälkeenkään, mutta muilta osin syytesuoja tippuu pois sen jälkeen kun henkilö ei ole enää presidentti, Pihlajamäki kertoo.
