Suomi
English
Français
Deutsch
Italiano
Polski
Русский
Slovenčina
Español
Lapin rakennusalan tilanne näyttää varovaisia piristymisen merkkejä, arvioidaan Rakennusliitosta ja Teollisuusliitosta. Muualla maassa alan tulevaisuus ei näytä vieläkään kovin valoisalta.
Muun muassa talotehtaiden työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton erikoistutkija Matti Roitto arvioi kuitenkin, että rakennusalan pohjakosketus on jo nähty.
– Valoa tunnelin päässä näkyy ainakin siinä mielessä. Kelkan kääntäminen vie kuitenkin vielä aikaa, kun haettujen ja aloitettujen rakennuslupien ja projektien määrä on etenkin uusien omakotitalojen ja asuntojen osalta ollut alhainen.
Torniossa toimiva talotehdas Kiiruna Talot palkkasi helmikuussa yhdeksän uutta työntekijää. Nykyään tehtaalla työskentelee noin 80 henkilöä.
– Kauppa on käynyt tasaisesti ja tämän vuoden talotoimitukset ovat lähes loppuun varattuja, kertoo Kiiruna Talojen markkinointipäällikkö Alina Korteniemi.
Tehtaan taloja myydään etenkin Lappiin.
– Kauppa on vetänyt hyvin Lapissa, mutta myös muun muassa Uudellamaalla ollaan jälleen heräämässä rakentamiseen, sanoo Korteniemi.
Myös rovaniemeläinen korjausrakentamista ja omakotitaloja tuottava Borelia Rakennus oy on palkannut talven aikana lisää työntekijöitä. Vielä toissa vuonna yritys joutui lomauttamaan noin 15 työntekijää.
– Nyt tarjouksia on pyydetty huomattavasti enemmän kuin viime vuonna. Varsinkin taloyhtiöiden remontteja on kilpailutettu paljon, sanoo toimitusjohtaja Veli Hiltunen.
Hiltusen mukaan asiakkaat ovat huomanneet, että talvella remontit voivat tulla halvemmiksi.
– Vaikuttaa siltä, että monet taloyhtiöt ovat ymmärtäneet, että remontointi on halvempaa talvella kuin kesällä. Talvella on saatavilla enemmän resursseja ja urakoitsijoiden välinen kilpailu kohteista on tiukempaa, jolloin myös urakoiden hinnat ovat tilaajalle edullisempia. Kesällä puolestaan on kiireisempää ja hinnat nousevat.
Rakennusliiton Lapin aluetoimitsija Ville Vuorjokikin on havainnut, että alueen rakennustilanteen suunta on paranemaan päin.
Lapissa on rakenteilla julkisia kohteita, matkailurakentamista sekä puolustusvoimien rakennushankkeita, Vuorjoki kertoo.
– Esimerkiksi Rovaniemellä on valmiiksi kaavoitettuja maita hotelleita ja kerrostalotontteja varten. Jatkossa markkinatilanne ratkaisee, lähtevätkö niiden rakennushankkeet käyntiin.
Yleisesti rakentaminen on vielä kuopassa
Muualla Suomessa rakennusalan tilanne ei näytä juuri parantuneen, vaikka positiivisiakin merkkejä on ilmassa.
– Konkurssihakemusten määrä on varsinaisella rakennusalalla ainakin hidastunut, jopa taittunut, mutta yhä niitä tulee. Yleisesti kaikilla aloilla myös kokoaikaisten lomautusten määrät ovat vähentyneet reippaasti tammikuussa, sanoo Matti Roitto Teollisuusliitosta.
Teollisuusliiton ja Rakennusliiton jäseniä edustavan Avoimen työttömyyskassan mukaan helmikuussa 2024 Rakennusliiton jäsenistä oli työttömänä 23,5 prosenttia, ja tämän vuoden helmikuussa heitä oli 21,8 prosenttia.
Rakennusliiton viestintäpäällikkö Janne Mäkinen muistuttaa, että pelkkä tilasto ei kerro täyttä totuutta, vaikka lukujen valossa tilanne näyttäisi paremmalta.
– Moni rakennusammattilainen on jo pudonnut pois ansioturvan piiristä, eikä näy tuossa tilastossa. Moni rakentaja on usean alan taitaja ja on esimerkiksi hypännyt bussin tai rekan rattiin, kun työt rakennustyömailla ovat vähentyneet.
Kuuntele Kiiruna Talojen työntekijöiden ajatuksia rakennusalan tilanteesta ja heidän työstään.
Rakennusliiton puheenjohtajan Kimmo Palosen mukaan yleinen tilanne, erityisesti asuntotuotannon suhteen, on edelleen huono.
– Arvion mukaan kasvua on näköpiirissä aikaisintaan loppuvuodesta, jos silloinkaan. Prosentuaalisesti rakentaminen noussee noin neljä prosenttia, mutta kun vertailuluku on historiallisen alhainen, ei syytä riemunkiljahduksiin ole.
Asunnoille on tarvetta, mutta epävarmuus jarruttaa kauppaa
Asuntojen yleistä rakennustilannetta heikentää esimerkiksi se että valtion tukemaa Ara-tuotantoa on leikattu lähes puolella.
– Tästä on muodostumassa kasvun tulppa, kun kasvukeskuksista ei löydy mahdollisesti työn perässä muuttaville työntekijöille kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Jossain vaiheessa taas rakennetaan ja paljon, sanoo Palonen.
Hän muistuttaa, että rakennuttajat eivät aloita kohteita, jollei ennakkovarauksia ja myyntiä ole tarpeeksi.
– Ihmisten taloudellinen epävarmuus ja toisaalta lainojen korot, vaikka laskusuunnassa ovatkin, eivät rohkaise asuntokaupoille.
Myös Teollisuusliiton Matti Roitto kokee, että alhainen kuluttajaluottamus, korot ja ostovoima ovat vaikuttaneet tilanteeseen. Lisäksi puun korkea hinta on heikentänyt kysyntää markkinoilla.
– Puurakenteiden hinnat ovat jatkaneet nousuaan. Kohonneiden kustannusten siirto tuottajahintoihin on ollut hankalaa kysynnän vaikeuksien vuoksi,
Kimmo Palonen kertoo, että viime vuonna alettiin rakentaa 17 000 asuntoa. Hän arvioi, että tänä vuonna tilanne paranee hieman, kun asuntojen määrä nousee 20 000:een.
Hänen mukaan asuntoja tarvittaisiin paljon enemmänkin.
– Vuosittain asuntotuotannon tarve on 31–35 000 asuntoa, riippuen väestönkehityksestä, aina 2040-luvulle asti.
