MARSEILLE Ranskalla on edessään mittavat taloustalkoot. Maan julkinen talous on heikoissa kantimissa.
Ranskan hallitus jättää ensi vuoden budjettiesityksen parlamentille tänään torstaina. Luvassa on ainakin leikkauksia julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan sekä rikkaille ja suuryrityksille kohdistuvia veronkorotuksia.
Budjetin laatimista on viivästyttänyt se, että presidentti Emmanuel Macron nimitti uuden hallituksen vasta syyskuussa.
Valtiontalouden korjaaminen on nyt erityisen tärkeää, sillä Ranska joutui kesäkuussa EU:n komission niin sanotulle tarkkailuluokalle julkisen talouden liiallisen alijäämän takia.
EU:n komissio vaatii Ranskalta toimenpiteitä
EU:n alijäämämenettely voidaan kohdistaa maihin, jotka rikkovat tai ovat vaarassa rikkoa unionin vakaus- ja kasvusopimuksessa määriteltyjä julkisen talouden rajoja.
EU:n mukaan alijäämä on liian suuri, jos se ylittää kolme prosenttia. Ranskan julkisen talouden alijäämä oli kesällä 5,5 prosenttia, ja se voi yltää vielä tämän vuoden aikana 6,1 prosenttiin.
Tuore valtiovarainministeri Antoine Armand vakuutteli maanantaina Luxemburgissa EU:n valtiovarainministerien tapaamisessa, että Ranska kunnioittaa EU:n budjettisääntöjä ja tekee tarvittavia toimenpiteitä alijäämän pienentämiseksi.
Ranska eli pitkään liian tuhlailevasti
Ranska joutuu nyt maksamaan seuraukset liian tuhlailevasta rahapolitiikastaan, sanoo Aix-Marseille-kauppakorkeakoulun johtaja ja taloustieteilijä Alain Venditti.
– Macronin presidenttikausien aikana julkinen velka on kasvanut ennätyssuureksi, yli tuhannella miljardilla eurolla seitsemässä vuodessa.
Koronavuosina Ranska pumppasi rahaa yritysten ja yksityisen kulutuksen tukemiseen.
Vendittin mukaan ongelmana on, että Ranska jatkoi avokätistä politiikkaansa myös koronakriisin jälkeen. Se kasvatti julkisen velan määrää lyhyessä ajassa reippaasti.
Ranskalla on velkaa yhteensä 3 228 miljardia euroa. Maan julkisen talouden velka on 112 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Herättiinkö Ranskassa talouden tilanteeseen liian myöhään?
– Osittain voi sanoa, että kyllä herättiin. Ranskalaiset ovat pitkään olleet melko huonosti kartalla julkisen velan määrästä, Venditti sanoo.
Katso videolta, miten ranskalaisekonomisti arvioi Ranskan talouden tilaa:
Kansalaiset saattavat nousta säästötoimia vastaan
Ranskan pääministeri Michel Barnier on ilmoittanut jo aiemmin 60 miljardin euron sopeutustoimista ensi vuodelle.
Alijäämää on tarkoitus laskea viiteen prosenttiin ensi vuoden aikana ja kolmeen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä.
Hallituksen on määrä tehdä leikkauksia yhteensä 40 miljardin edestä. 20 miljardia puolestaan aiotaan hankkia veronkorotuksilla, jotka suunnataan erityisesti rikkaille ja suuryrityksille.
Pieni- ja keskituloiset ranskalaiset Barnier on luvannut säästää veronkorotuksilta.
Ranskassa on jo entuudestaan Euroopan korkein kokonaisveroaste. Vuonna 2021 verotulojen osuus oli 47,3 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Säästöt osuvat silti myös tavalliseen kansalaiseen. Hallitus on muun muassa ilmoittanut jäädyttävänsä eläkkeiden indeksit puolen vuoden ajaksi ensi vuoden alusta. Leikkauksia on odotettavissa myös terveydenhuoltoon ja julkisiin palveluihin.
Vendittin mukaan säästöjen onnistuminen riippuu siitä, nielevätkö ranskalaiset ne.
– Tilanne on haastava, sillä ranskalaiset eivät yleisesti hyväksy leikkauspolitiikkaa. Se nähtiin sekä keltaliiviliikeen että eläkeuudistuksen kohdalla. Kansa nousi barrikadeille.
Keltaliiviliike oli Ranskassa laaja protestiliike, joka toimi etenkin vuosina 2018–2019 vastalauseena presidentti Macronin politiikalle. Eläkeuudistuksessa Macron nosti eläkeikää 62:sta 64 ikävuoteen.
Ekonomisti ei usko Ranskan romahdukseen
Synkimmät ennusteet ovat povanneet Ranskan talousvaikeuksien johtavan jopa eurokriisiin. Ranska on Euroopan toiseksi suurin talous ja se, miten maalla menee, vaikuttaa koko euroalueeseen.
Eurokriisiin Venditti ei kuitenkaan usko.
– Ranskan talous on iskunkestävä. Näillä toimenpiteillä Ranska lähettää luotonantajille viestin, että se kykenee tekemään korjaavia toimenpiteitä ja on maksukykyinen.
Suurimpana riskinä Venditti pitää korkojen nousua. Ranska maksaa tällä hetkellä pelkästään korkomenoja 55 miljardia euroa vuodessa. Jos menot nousevat, sopeutustoimia pitää tehdä lisää.
Venditti muistuttaa, että Ranska on pitkään ollut Euroopan houkuttelevin maa ulkomaisille investointihankkeille. Siksi hallituksen kaavailemat suuryritysten veronkorotukset huolestuttavat häntä.
– Macronin vihaajat unohtavat, että hänen aikanaan työttömyysaste on laskenut. Hänen talouslinjansa ansiosta yritykset ovat investoineet ja luoneet työpaikkoja Ranskaan. Suuryrityksiä kurittavat toimenpiteet voivat ajaa niitä pois maasta, Venditti sanoo.
Presidentti Macron nosti keskustaoikeistolaisen Michel Barnier’n pääministeriksi siitä huolimatta, että vasemmistoblokki sai kesän vaaleissa eniten paikkoja parlamenttiin.
Nyt Barnier näyttää ajavan Macronin yrityksiä ja hyvätuloisia suosivasta linjasta poikkeavaa politiikkaa. Miksi?
Barnier on puun ja kuoren välissä, Venditti vastaa.
– Hänen täytyy tehdä myönnytyksiä, jotta äärioikeisto ja vasemmisto eivät tee epäluottamuslausetta. Yhdessä näillä kahdella on parlamentissa enemmistö ja jos ne yhdistävät voimansa, Barnier ei saa läpi uudistuksiaan.
Michel Barnier joutui tiistaina ensimmäiseen epäluottamusäänestykseensä parlamentissa. Se tehtiin vasemmistoblokin aloitteesta.
Monien arvioiden mukaan Barnier’n hallitus on riippuvainen äärioikeiston tuesta selvitäkseen tehtävässään.
