Ranskan vaaleissa voittanut vasemmistokoalitio ajoi samaa kuin hävinnyt laitaoikeisto: eläkeiän laskua.
Macron vei viime vuonna läpi eläkeuudistuksen, joka nosti eläkeikää 64 vuoteen, ja se sai ranskalaiset kaduille.
Sunnuntain vaaleissa povattiin laitaoikeistolle eli Kansallisen liittouman johtamalle koalitiolle (RN) vaalivoittoa, mutta sen vei Uusi kansanrintama (NFP) eli vasemmistokoalitio.
Toiseksi suurimmaksi puolueeksi nousi presidentti Emmanuel Macronin koalitio Ensemble.
Puolueiden väliset valtasuhteet ovat siinä määrin tasaiset, että suurten talouteen vaikuttavien muutosten toteuttaminen voi olla vaikeaa, sanovat Ylen haastattelemat asiantuntijat. Ranskassa saatetaan muodostaa muutaman puolueen koalitiohallitus, jollaista maassa ei ole ollut pitkään aikaan.
”Osa vaalilupauksista joudutaan varmasti unohtamaan”
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori ja Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen ovat hyvin epäileväisiä sen suhteen, että Macronin eläkeuudistusta enää kumottaisiin, vaikka se on yksi suurista syistä presidentin suosion rapautumiseen.
– Voi olla, että toteutettava politiikka jää paljon varovaisemmaksi ja muutokset vähäisemmäksi kuin vasemmiston vaaliohjelmissa luvattiin, Koivu sanoo.
– Se jää nähtäväksi, millaista politiikkaa vasemmisto toteuttaa, jos se on hallituksessa. Olipa siellä sitten oikeisto tai vasemmisto, niin osa vaalilupauksista joudutaan varmasti unohtamaan. Realismi pakottaa vallassa olevat päätöksiin, jotka ovat maan talouden ja politiikan kannalta hyviä, Vuori toteaa.
– En usko, että tämäntyyppinen hallitus lähtisi perumaan näitä reformeja, mutta tietysti vasemmistossa on tämän vaalivoiton myötä paljon tarvetta vastata niihin huoliin, joita äänestäjillä on, joten jonkinlaisia myönnytyksiä pyritään saamaan aikaan, sanoo Miettinen.
Talouspolitiikka vahvasti vasemmiston agendalla
Perinteisesti vasemmisto on ajanut jo aiemmissa vaaleissa asioita, jotka kasvattavat julkisen talouden kuluja. Vasemmistokoalitio ei ole kovin yhtenäinen, vaan sen sisällä on eroavia näkemyksiä.
– Sieltä on heitetty ilmaan aika radikaaleja ideoita, kuten hintakontrollia, kovia palkankorotuksia julkiselle sektorille ja minimipalkkojen korotuksia, Koivu kertoo.
Nämä toimenpiteet lisäisivät ostovoimaa, minkä vasemmisto näkee talouden elvyttämisenä. Talouspolitiikka onkin ollut vasemmistolle tärkeä osa-alue, kun taas oikeisto on nostanut esille enemmän maahanmuuton rajoittamista.
Koivun mukaan vasemmisto haluaa lisätä julkisen talouden menoja kasvavilla verotuloilla, mutta myös velalla.
– Avoimesti myönnetään se, että julkisen sektorin vajeet pysyvät suurina, eikä niitä yritetä taittaa. Asetetaan myös korkeita odotuksia talouskasvun suhteen.
Ranskan talous on kasvanut presidentti Macronin johdossa. Hän on houkutellut maahan investointeja, panostanut kasvuyrityksiin ja laskenut yritysten verotusta. Hänen ajamansa työlakiuudistukset ovat helpottaneet työntekijöiden palkkaamista ja irtisanomista.
Ranskan velka suhteessa BKT:hen euroalueen kolmanneksi suurin
Myös Ranskan julkinen velka on kasvanut jyrkästi jo vuosikymmeniä. Kesäkuussa Ranska joutui EU:n ”tarkkailuluokalle” eli alijäämämenettelyyn.
– Tämä vasemmistoporukka on sanonut, että sillä ei ole mitään merkitystä, vaan nämä säännöt ovat väärät, Koivu sanoo.
Ranska on EU:n isoimpia jäsenmaita. Jos vasemmisto saa läpi poliittisia tavoitteitaan, jotka kasvattavat julkista velkaa, voivatko muut EU-maat ottaa siitä mallia ja höllentää omaa talouskuriaan?
– Kyllä se on mahdollista. 2000-luvun alussa Ranska ja Saksa rikkoivat alijäämäsääntömenettelyjä. Kun isojen jäsenmaiden kohdalla tehtiin poikkeuksia ja helpotuksia, oli vaikeaa puuttua Etelä-Euroopan maiden kasvaviin velkoihin, jotka ajoivat euroalueen velkakriisiin, Koivu sanoo.
2010-luvun taitteen velka- ja finanssikriisin taustalla oli julkisen sektorin velkaantuminen ja talouskasvun hidastuminen.
EU:n talouskasvu on hidastunut jälleen koronapandemian ja Ukrainan sodan myötä. Macronin yritykset elvyttää talouskasvua ovat saaneet kovaa vastustusta myös ranskalaisilta.
– Tämä vaalitulos varmaan tarkoittaa sitä, että viimeisetkin pisarat hänen uudistusagendastaan joudutaan heittämään romukoppaan, mikä aiheuttaa varjoja myös uuden EU-komission mahdollisille uudistuksille, eli Euroopan kilpailukyvyn ja sisämarkkinoiden vahvistamiselle. Näistä toimista voi tulla hankalia, kun Ranskan poliittinen tilanne on tällainen, Koivu sanoo.
– Ranskan yleinen talouskehitys heijastuu niin hyvässä kuin pahassa muualle Eurooppaan, akatemiatutkija Timo Miettinen toteaa.
EK:n Timo Vuoren mukaan kaikilla EU-mailla on edessään julkisen talouden tervehdyttäminen.
– Silloin joudutaan miettimään talous- ja elinkeinopolitiikassa kysymyksiä eläkeratkaisuista työmarkkinaratkaisuihin. Varmasti on joitain nyanssieroja sen suhteen, kuka Ranskassa hallituksessa istuu, ja presidentti Macron joutuu tekemään kompromisseja.
Suurituloisten verotus voi nousta
Vasemmisto saattaa tähdätä verotuksen muutoksiin. Pienituloisten verotusta ei haluta korottaa, mutta yleisesti vasemmisto suhtautuu rikkaille suunnattuihin veronkorotuksiin myönteisesti.
– Rikkaiden verotukseen Macron ei ole puuttunut tarpeeksi vahvasti, eikä käyttänyt sitä keinona paikata julkisen talouden ongelmia, Miettinen sanoo.
Jos vasemmisto pääsee päättämään, luvassa voi olla satsauksia julkiseen terveydenhuoltoon ja koulutukseen.
– Macronin talouspoliittinen linja ei ole pystynyt torjumaan eriarvoisuuden kasvua, Miettinen toteaa.
Rahoitusmarkkinat ovat jo rauhoittuneet
Yritysten verohuojennuksia saatetaan purkaa, mutta rahoitusmarkkinoilla on otettu vaalitulos vastaan rauhallisin mielin.
– Aamu alkoi tänään vähän synkästi, mutta yleinen reaktio osakemarkkinoilla on jo kääntynyt positiivisen puolelle. Ehkä ajatellaan, että tämä on menetetty mahdollisuus Macronin tuleville vuosille, mutta markkinoiden hurjimmat pelot tuskin tulevat menemään läpi, kun kukaan ei saanut vaaleissa selvää enemmistöä, Koivu sanoo.
Miettisen mukaan äärioikeiston mahdollinen nousu nähtiin riskinä sijoittajien luottamukseen, mikä olisi voinut aiheuttaa huojuntaa markkinoilla.
– Nyt tämmöinen suora uhka on poistunut.
Samaa mieltä kaikki tämän jutun haastateltavat asiantuntijat ovat siitä, että vasemmiston nousun myötä sijoitukset vihreään siirtymään teollisuudessa ja energiantuotannossa voivat kasvaa.
