Itämeren vesiolosuhteet ovat Suomen Nato-yhteistyökumppaneiden sotilaille uusia. Yle pääsi tutustumaan miinantorjuntalaivojen harjoitukseen.
Itämeren ainutlaatuiset olosuhteet kiinnostavat Suomen Nato-kumppaneita.
Ranskalainen miinantorjunta-alus FS Sagittaire harjoitteli syys–lokakuun vaihteessa miinantorjunta-alus MHC Vahterpään kanssa Hangon ja Turun välisellä merialueella. Kyseessä oli niin sanottu matalan kynnyksen passex-harjoitus, jollaisia Suomessa on järjestetty muun muassa Natoon liittymisen aikana.
– Itämeren pohjan laatu ja vesiolosuhteet ovat monelle ranskalaissotilaalle uutta, samoin miinantorjunta saarien peittämällä merialueella, sanoo Vahterpään päällikkö, kapteeniluutnantti Henri Savisaari.
Tammikuussa Sagittaire-aluksen päällikkönä aloittanut Pol Mauricx on ensimmäistä kertaa Itämerellä.
– Olen kulkenut monella merellä, mutta Itämeri on meille monelle aivan uudentyyppinen merialue.
Mauricx kertoo videolla, millaista on harjoitella Suomessa.
Osaaminen varmistetaan ahkeralla harjoittelulla
Yle pääsi seuraamaan merimiestaidollisia harjoituksia, joissa molemmat miinantorjunta-alukset harjoittelivat lähikontaktia, aluksen hinausta ja niin sanotun mail bagin vaihtoa alukselta toiselle.
Eteen saattaa tulla tilanne, jossa toisella aluksella jokin laite rikkoutuu ja korvaava lainataan toiselta alukselta. Vaihto tapahtuu molempien alusten kaiteiden yli heitetyn köyden ja laukun avulla.
Harjoituksessa laivat vaihtoivat laukun avulla perinteen mukaisia tervehdyksiä kummastakin maasta.
Pol Mauricxin mukaan menettelytavat aluksilla olivat samanlaiset ja vain joissakin yksityiskohdissa oli eroavaisuuksia.
Suomalaisaluksella uudempaa teknikkaa
Ranskalaisalus on otettu käyttöön vuonna 1996, suomalainen Vahterpää puolestaan valmistui Italiassa vuonna 2011.
– Ranskalaisten alus on enemmän perinteistä miinanetsintää edustava, eli heillä on runkoasenteisia sonareita ja vedenalaisia tunnistusrobotteja. Vahterpäällä on lisäksi myös autonomisia järjestelmiä, jotka ovat enemmän miinanetsinnän tulevaisuutta, sanoo Henri Savisaari.
Vahterpää liittyi osaksi Naton pysyvää miinantorjunta-alusosastoa huhtikuussa. Se on ensimmäinen suomalaisalus, joka on osallistunut Naton rauhan ajan pysyviin tehtäviin Naton lipun alla.
– Vahterpää oli mukana Viron aluevesillä Open Spirit -harjoituksessa, jossa se löysi yksitoista sodanaikaista miinaa ja tuhosi näistä onnistuneesti seitsemän, kertoo Savisaari.
Hänhen mukaansa Suomenlahdelle kylvettiin maailmansotien aikaan noin 60 000 miinaa.
Merenpohjan tuntemus tärkeää
Miinanetsintä-alusten päivittäinen työ on pääosin harjoittelua sekä pohjadatan keräämistä eli operatiivista pohjan kartoitusta. Sillä mahdollistetaan tehokkaampi toiminta poikkeusoloissa.
– Pohja tietysti muuttuu jonkun verran, mutta Suomenkin rannikolla on paljon siviilimerenkululle tai kauppamerenkululle tärkeitä kriittisiä väyliä. Paljon on tutkimatta, sanoo Henri Savisaari.
Ympäristönsuojelulla on miinanetsinnässä ja tuhoamisessa tärkeä osa.
– Miinaa ei räjäytetä, jos se on riski ympäristölle. Löytökohdasta varmistetaan, ettei lähellä ole kaapeleita tai hylkyjä, joista voisi vuotaa öljyä, sanoo Sagittairen päällikkö Pol Mauricx.
Yle ei päässyt seuraamaan varsinaista miinojen etsintä- ja tunnistusharjoitusta.
