Kreml seuraa Ranskan vaalituloksia ”erittäin tiiviisti”, sanoi Putinin tiedottaja Dmitri Peskov heti Ranskan parlamenttivaalien ensimmäisen kierroksen jälkeen.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin tavoite on kasvattaa vaikutusvaltaansa Euroopan sisällä ja laitaoikeistolaisen Kansallinen liittouma -puolueen vaalivoitto on osa tätä suunnitelmaa. Puolueella on jo vuosia ollut läheiset siteet Venäjään, ja toinen sen johtohahmoista Marine Le Pen on avoimesti kertonut ihailevansa Putinia.
– Venäjän johto ja Putin seuraavat tyytyväisinä Ranskan vaaleja, toteaa Tarton yliopiston professori Stefano Braghiroli.
Braghiroli on tutkinut Putinin valtaa Euroopassa. Hänen mukaansa Ranska on ollut yksi Venäjän strategisista painopisteistä sekä disinformaation levittämisessä että pyrkimyksissä heikentää demokratiaa.
– On myös Putinin voitto, jos Kansallinen liittouma valitaan Ranskan hallituksen johtoon, sanoo Braghiroli.
Kansallinen liittouma -puolue on Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen ottanut etäisyyttä Venäjään, mutta Le Pen on antanut tukensa Krimin valtaukselle myös helmikuun 2022 jälkeen. Puolueella on myös ollut lainaa venäläiseltä pankilta.
Helsingin yliopiston professorin Juhana Aunesluoman mukaan puolueella on edelleen yhteinen ideologien näkemys Putinin Venäjän kanssa.
– Vaikka he ottavat etäisyyttä, he jakavat samanlaiset konservatiiviset arvot ja ideologian Putinin Venäjän kanssa, eikä se muutu hetkessä, sanoo Aunesluoma.
Sen sijaan puolueen mielipide Venäjän hyökkäyksestä on muuttunut sodan eri käänteissä. Vielä 2014 puolue antoi tukensa Venäjän laittomalle Krimin miehitykselle, mutta Venäjän suurhyökkäyksen Ukrainaan 2022 se tuomitsi.
– Tässä on taustalla ollut suuri paine. Suuri enemmistö ranskalaisista ja koko Euroopasta tuomitsee Venäjän suurhyökkäyksen. Puolueen on ollut pakko muuttaa suhtautumistaan ja häivyttää yhteyksiään Venäjään, Aunesluoma arvioi.
Vuosi sitten Kansallinen liittouma yritti toden teolla puhdistaa mainettaan Venäjä-myönteisenä puolueena ja Kremlin äänitorvena.
Se perusti parlamentaarisen tutkinnan, jossa selvitettiin ulkomaiden puuttumista Ranskan politiikkaan. Tavoitteena oli osoittaa, että puolue ei ole Putinin ”talutusnuorassa”, mutta toisin kävi.
Tutkinnan raportti levisi julkisuuteen ennen aikojaan, ja siinä todettiin, että Kansallinen liittouma -puolue oli toiminut Venäjän vallan viestintäkanavana ja erityisesti tukenut Krimin laitonta liittämistä Venäjään.
Raportti toteaa myös, että Le Penin poliittiset asenteet toistavat toisinaan ”Putinin hallinnon virallista kieltä”.
Raportti kuvaa myös puolueen muiden edustajien tiiviitä yhteyksiä Venäjän viranomaisten kanssa. Le Pen vieraili Kremlissä juuri ennen Ranskan vuoden 2017 presidentinvaaleja ja otti Putinin kanssa lämminhenkisiä yhteiskuvia.
Puolue itse pysyy tiukasti kannassaan, että sillä ei ole enää yhteyksiä Kremliin.
Verkkosivuilta katosi Venäjä-lausuntoja
Tarton yliopiston professori Stefano Braghirolin mukaan puolueen konkreettiset yhteydet Venäjään ovat varmasti vähentyneet, mutta yhteys on säilynyt.
– Nämä puolueet yrittävät peitellä yhteyttä Venäjään ja muotoilevat ”kertomuksensa” uudelleen ikään kuin kansallisen edun kannalta hyväksi. Näin ne piilottavat taustalla olevan motiivin, eli Venäjän edun, Braghiroli toteaa.
Kansallinen liittouma on poistanut verkkosivuiltaan vuoden 2022 presidentinvaalien ohjelmansa, jossa vaadittiin diplomaattisten suhteiden syventämistä Moskovaan, yhteistyöprojektien keskeyttämistä Saksan kanssa ja Naton integroidusta sotilasjohdosta luopumista.
Braghirolin mukaan puolueen nykyisten ehdokkaiden ja Kremlin välillä on myös suoria yhteyksiä.
– Siellä on pari ehdokasta, jotka ovat venäläistä syntyperää, Venäjän kansalaisia, eivätkä edes yritä peittää yhteyttään Kremliin.
Puolue maksoi venäläislainan takaisin
Kun Venäjä liitti Krimin niemimaan laittomasti itseensä vuonna 2014, Kansallinen liittouma -puolue sai yli yhdeksän miljoonan euron lainan venäläispankista, jolla on yhteyksiä Kremliin.
Puolueella oli vielä pari vuotta sitten venäläispankilta lainaa. Vuoden 2022 presidentinvaalien televisiokeskusteluissa Ranskan istuva presidentti Emmanuel Macron syyttikin Le Peniä riippuvaiseksi Vladimir Putinista. Viime syksynä puolue ilmoitti maksaneensa lainan takaisin.
Ainakaan suhtautuminen Venäjän Krimin-valloitukseen ei ole muuttunut. Parlamentin raportti toteaa, että Le Penin kommentit Krimistä ovat toistaneet sanasta sanaan Putinin hallinnon virallista kieltä myös helmikuun 2022 jälkeen.
Vielä 2016 Marine Le Pen kertoi BBC:lle, että EU, ei Vladimir Putin, muodostaa todellisen uhan Euroopalle.
Puheenjohtaja: Ukrainalle ei pitkänkantaman aseita
Sunnuntaina käytyjen parlamenttivaalien ensimmäisen kierroksen alla puolueen 28-vuotias puheenjohtaja Jordan Bardella sanoi, että Venäjä on ”moniulotteinen uhka sekä Ranskalle että Euroopalle” yrittäessään linjata uudelleen puolueen tiivistä suhdetta Venäjään.
Bardella on kuitenkin vetänyt tarkan rajan siihen, että Ranska ei antaisi Ukrainalle sellaisia sotilastarvikkeita tai ohjuksia, joilla Ukraina voi hyökätä Venäjän alueelle. Hän on myös sanonut, ettei kannata Ranskan joukkojen lähettämistä Ukrainaan.
Jos Kansallinen liittouma saa tarpeeksi paikkoja parlamenttivaalien toisella kierroksella ensi sunnuntaina, Bardellasta voi tulla Ranskan pääministeri. Se antaisi hänelle vastuun armeijan hallinnosta ja budjettien hyväksymisestä.
Ranskassa käydään presidentinvaalit vuonna 2027, ja puolueen tähtäimessä on, että Marine Le Penistä saataisiin Ranskan seuraava presidentti.
– Tämä oli nyt vuoden 2027 ison kamppailun ensimmäinen erä, sanoo Juhana Aunesluoma.
Braghiroli uskoo, että Venäjä laskelmoi ja odottelee nyt rauhassa, kuinka valta Euroopan maiden johdossa jakautuu.
Se haluaa tukea laitaoikeistoa ja saada aikaan kahtiajakoa, joka voisi heikentää tukea Ukrainalle.
– Putinin lähipiirissä varmasti avattiin hyvät shampanjat, kun Ranskan vaalien ensimmäisen kierroksen tulokset tulivat julki, Braghiroli toteaa.
