Ranualle suunnitellun Suhangon kaivoksen purkuputkesta valitti 61 yhteisöä tai henkilöä

Suhangon kaivoksen purkuputkesta on tehty nippu valituksia hallinto-oikeudelle. Valittajat pelkäävät, että rakentamisesta aiheutuu vahinkoa luonnolle, vaikka lupa peruttaisiin.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen on tehty kuusi valitusta Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) myöntämästä luvasta, jonka perusteella Ranuan Suhankoon suunniteltu monimetallikaivos saa ryhtyä rakentamaan purkuputkea jätevesiään varten, vaikka kaivoksella ei ole vielä ympäristö- ja vesitalouslupaa.

Suhangon kaivoksen käsittelemät jätevedet eli purkuvedet on tarkoitus johtaa Ranualta yli 50 kilometriä pitkän purkuputken läpi Tervolan kunnan puolelle Kemijokeen. Valittajien mielestä purkuvedet uhkaavat pilata Kemijoen luontoa.

Valitukset kohdistuvat erityisesti Tukesin luvan sisältämään kohtaan, jonka mukaan kaivosyhtiö voi alkaa rakentaa putkea jo ennen kuin mahdolliset valitukset on käsitelty hallinto-oikeudessa.

Valittajien mukaan tämä mahdollistaa ympäristövahinkojen syntymisen jopa siinä tapauksessa, että hallinto-oikeus päätyy kieltämään purkuputken rakentamisen.

Kaivosyhtiö Suhanko Arctic Platinum odottaa saavansa kaivokselle ympäristö- ja vesitalousluvan tämän vuoden aikana, tekevänsä investointipäätöksen kesällä 2025 ja aloittavansa kaivoksen toiminnan jo vuonna 2026.

Kaivosalueelle on jo rakennettu maantieyhteys.

Valittajina sekä yhteisöjä että yksityishenkilöitä

Purkuputkesta on valittanut hallinto-oikeuteen muun muassa Ala-Kemijoen, Keski-Kemijoen, Ounasjoen, Perämeren ja Yli-Kemin kalatalousalueet, Narkauksen paliskunta, Lapinkoski Oy ja Tervolan kunta.

Esimerkiksi Tervolan kunta on huolestunut siitä, että Suhangon kaivoksen tuotot menevät Ranualle, mutta Tervola joutuu kärsimään haitoista.

Ympäristöjärjestöistä valituksissa ovat mukana muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry, Villilohi – yhteistyöverkosto vaelluskalojen puolesta ry, Lohijokitiimi ry ja Rajat Lapin kaivoksille ry.

Lisäksi valitusten allekirjoittajina on 48 maanomistajaa, muuta yksityishenkilöä tai kuolinpesää sekä Kansalaisten kaivosvaltuuskunta -ryhmä.

”Päätös kumottava tai laitettava uuteen käsittelyyn”

Kaikkien valittajien mukaan Tukesin päätös on kumottava tai ainakin laitettava uuteen käsittelyyn.

Erityisesti valituksissa vaaditaan hallinto-oikeutta kumoamaan kaivosyhtiön oikeus ryhtyä rakentamistoimiin jo ennen valituksista annettavaa lainvoimaista tuomiota.

Vaatimuksia perustellaan valituksissa yleisesti siten, että Tukes ei olisi päätöksessään ottanut riittävästi huomioon kaivoslain määräystä välttää yksityisen tai yleisen edun loukkauksia.

Useat valittajat vetoavat myös siihen, että olosuhteet ovat muuttuneet sen jälkeen, kun kaivosyhtiö sai kaivosluvan. Heidän mukaansa kaivoslupa pitäisi käsitellä uudestaan yleisten ja yksityisten etujen suhteen.

Kiistanalainen purkuputki sai luvan tammikuussa

Tukes myönsi Suhanko Arctic Platinum -yritykselle alkuvuodesta apualueen purkuputken rakentamista varten. Apualue on varsinaisen kaivoksen ulkopuolelle laajeneva alue, joka olisi kaivosyhtiön käytössä.

Purkuvesistä ja putken käyttöönotosta säädetään vielä erikseen, sillä yhtiö odottaa yhä kaivoksen varsinaista ympäristö- ja vesitalouslupaa. Siitä päättää Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

Tukesin myöntämällä luvalla yhtiö saa käyttöoikeuden purkuputken tarvitsemiin alueisiin.

Purkuvedet aiheuttavat merkittävimmät vesistövaikutukset

Lapin ely-keskuksen mukaan merkittävimmät ympäristövaikutukset vesistöihin tulisivat purkuvesien aiheuttamista muutoksista Kemijoessa. Muutokset voisivat vaikuttaa Kemijoen kalastoon ja kalastukseen.

Putkea pitkin kulkeva vesi olisi kaivoksen toiminnasta kerättyä vettä, kuten louhoksien kuivatusvettä ja rikastamoalueen hulevettä.

Vesi sisältäisi metalleja ja muita aineita, joita poistetaan arvioiden perusteella ennen kuin vesi lähtee purkuputkeen.

Yva-menettelyssä tehtyjen selvitysten perusteella ely-keskus toteaa, että eri aineiden pitoisuudet nousisivat nykyisestä tasosta vain maltillisesti ja niiden vaikutukset Kemijoen vedenlaatuun olisivat vähäiset.

Ely-keskuksen mukaan hankkeen ympäristövaikutukset olisivat siinä määräin vähäiset, että purkuputken toteuttamiselle ei olisi estettä.

Suhangosta on tarkoitus kaivaa erityisesti palladiumia mutta myös platinaa, rodiumia, kuparia, nikkeliä, kobolttia ja kultaa. Monet näistä metalleista ovat tärkeitä ns. vihreän siirtymän ja fossiilittoman talouden kannalta, sillä niitä tarvitaan muun muassa sähköakuissa ja katalyyteissä.