Kuinka Euroopan unioni pystyisi jatkossakin kilpailemaan maailman talousjättien, kuten Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa? Tätä pohtivat torstaina Brysselin huippukokouksessa EU:n jäsenmaiden johtajat.
Alustuksena suurelle kilpailukykykeskustelulle EU tilasi katsauksen unionin sisämarkkinoiden tulevaisuudesta Italian entiseltä pääministeriltä Enrico Lettalta.
Keskiviikkona julkaistun raportin keskeinen sanoma on se, että maailma on muuttunut ja sisämarkkinoiden on pystyttävä vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen. Euroopassa on innovaatio- ja investointikuilu, ja toimenpiteitä tarvitaan, Elinkeinoelämän keskusliiton johtava EU-asiantuntija Päivi Wood sanoo.
– Raportissa tunnistetaan, että kilpailu investoinneista on saavuttanut massiiviset mittasuhteet eri maanosien ja myöskin Euroopan unionin sisällä, Wood sanoo.
Käymme tässä artikkelissa läpi raportin tärkeimmät kohdat.
EU:n sisämarkkina syntyi pienemmässä maailmassa
EU:n talouden menestys on pitkälti unionin sisämarkkinoiden ansiota, mutta ne syntyivät hyvin erilaisessa maailmassa kuin missä nyt elämme, Letta toteaa raportissa.
EU:n taloudellinen valta maailmassa on kutistunut, Letta varoittaa. EU:n osuus maailman bruttokansantuotteesta oli yli 20 prosenttia sisämarkkinan perustamisvuonna 1993. Nyt se on vain 13,3 prosenttia. Yhdysvallat ja Kiina ovat ajaneet EU:n ohi, eikä Intiakaan ole kaukana.
Viime vuonna EU:n talous kasvoi puoli prosenttia. Yhdysvalloissa talous kasvoi 2,5 prosenttia.
EU:n on nykyisellään vaikeaa kilpailla Yhdysvaltojen ja Kiinan valtiontukien ja löyhemmän sääntelyn kanssa. Kaiken lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kurittanut EU:n taloutta. Lettan mukaan muutos on välttämätön, ja sillä on kiire.
– Ongelma on, että olemme suuressa maailmassa liian pieniä. Jos emme integroidu, kutistumme, Letta sanoo talouslehti Financial Timesille.
– Tarvitsemme hampailla varustellut sisämarkkinat.
”Hampaaton” sisämarkkina kilpailukykyiseksi
Mikä siis parantaisi EU:n kilpailukykyä maailman talousjättejä vastaan?
Ensinnäkin Letta laittaisi EU-maiden johtajat tarkastelemaan, kuinka kansallisia yritystukia saataisiin nostettua EU:n tasolle. Letta muotoilee Politicolle, että yritystuista voisi tulla ”enemmän eurooppalainen kuin kansallinen työkalu”. Hänen mukaansa Euroopan tulisi välttää sisäistä kilpailua.
– Yhdysvallat hyödyntää omaa sisämarkkinaansa. Me emme, Letta sanoo FT:lle.
Letta myös laajentaisi EU-lakien kirjaamista kansallisiin lainsäädäntöihin sellaisinaan. Hän perustelee tätä sillä, että nykyisellään EU:n sääntely ja vaatimukset kansainvälisille yrityksille ovat hämmentävä tilkkutäkki.
EU tarvitsee raportin mukaan myös yhtenäisemmän sisämarkkinan – säästö- ja investointiunionin.
Lisäksi energia-, tietoliikenne-, rahoitus- ja puolustusteollisuudelle pitäisi saada yhteismarkkina. Letta sanoo, että nykyisellään alat ovat fragmentoituneet erilaisten kansallisten sääntöjen mukaisesti, ja EU:n kilpailulainsäädäntö rajoittaa niiden kasvua.
– Jos energialle, rahoitusalalle ja tietoliikenteelle ei integroida yhtenäismarkkinaa, silloin ei ole minkäänlaista taloudellista turvaa, Letta sanoo FT:lle.
Asiantuntija: Suomen kannalta tärkeitä ehdotuksia
EK:n Päivi Wood on Lettan kanssa samaa mieltä siitä, että toimiva sisämarkkina keskeinen rakennuspalikka EU:n kilpailukyvylle. Woodin mukaan niistä riippuvat EU:n talouskasvu ja onnistuminen isoissa kysymyksissä, kuten vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä, EU:n laajentumisessa ja Euroopan turvallisuuden takaamisessa.
Raportin avulla pystytään edistämään Suomelle tärkeitä asioita, Wood sanoo. Raportissa kilpailukyvyn vahvistaminen perustuu markkinaehtoisille ratkaisuille. Lisäksi se ehdottaa valtiontukisääntöjen tiukentamista.
– Meillä on isoja jäsenvaltioita, jotka ovat myöntäneet hyvinkin massiivisia tukia, Wood sanoo.
– Valtiontukisääntöpolitiikkaan tulisi tiukentaa, ettei jäsenvaltioiden välille tulisi tätä sisämarkkinoita rapauttavaa valtiontukikilpailua. Se on haitallista koko unionin kilpailukyvylle.
Wood kuitenkin nostaa esille, että raportti ei esimerkiksi ota kantaa siihen, kuinka yhteiseurooppalainen yritystukijärjestelmä rahoitettaisiin. Suomi vastustaa EU:n yhteistä velanottoa.
– Raportissa ei suoraan esitetä yhteisvelkaan pohjautuvaa uutta rahoitusinstrumenttia, Wood sanoo.
Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja arvioi Lettan raporttia tällä videolla:
