Vantaan tutkintavankilaan aukeaa tammikuusta 2025 alkaen vaiheittain paljon kaivattu lisäsiipi.
Vankilan johtaja Tommi Saarinen saapuu sisääntuloaulan turvatilaan suoraan henkilökunnan tilaisuudesta.
Oliko teillä kakkukahvit?
– Tässä taloustilanteessa ei ole mahdollista tarjota kakkua, ei edes kahvia, Saarinen sanoo.
Vankilassa kakkua saavat siis vain asiakkaat, ja syykin siihen on selvä.
Suomen vankilat ovat kärsineet kroonisesta tila- ja henkilöstöresurssien puutteesta vuosien ajan samalla, kun vankimäärät ovat jatkaneet kasvuaan.
Erityisen hankala tilanne on ollut Vantaan tutkintavankilassa, jossa 185 paikkainen laitos on pahimmillaan ollut 60 vankia ylipaikoilla.
Oikeusasiamiehen työryhmä tarkasti vankilan huhtikuussa, ja tarkastuksen raportissa nostettiin esiin huolenaiheita vankien huoltoon ja tiloihin liittyen.
– Laitos on täynnä, ja käyttöaste on päivittäin noin 130 prosenttia, Saarinen sanoo.
Vankiloiden turvallinen täyttöaste olisi 90 prosenttia. Vantaan tutkintavankila on ollut kroonisesti ylipaikoilla.
Oikeusasiamiehen raportissa ilmaistiin huoli siitä, pystyykö vankila toteuttamaan lainmukaisia palveluita vangeille, kuten ulkoilut, ruokailut ja terveydenhuollon.
Oikeusasiamiehen tarkastuksesta käy ilmi, että vankila joudutaan asettamaan viikoittain useampana päivänä sulkutilaan, jolloin suuri osa vangeista joutuu olemaan selleihinsä sijoitettuna jopa 23 tuntia vuorokaudessa.
Raportin mukaan tutkintavankien osastosijoituksissa ei kaikilta osin menetellä lainmukaisesti. Vankilassa ei myöskään ole ollut yhtään osastoa vankeusvangeille eli jo vankeustuomion saaneille ja sitä suorittaville vangeille, ja tutkintavankeja on jouduttu väliaikaisesti sijoittamaan samalle osastolle vankeusvankien kanssa.
Vantaan vankilan tilanne on oikeusasiamiehen mukaan ”täysin poikkeuksellinen”, eikä vastaavaa tilannetta ole aikaisemmin ollut muissa suljetuissa vankiloissa. Tommi Saarisen mukaan petipaikkoja on jouduttu etsimään jopa vankilan lattioilta.
– Sulkupäivät ovat lisääntyneet, koska emme pysty turvallisesti toteuttamaan toimintoja vankilassa henkilöstövajeen vuoksi, hän sanoo.
Tommi Saarinen seisoo perhetapaamistilan yksityisellä pihalla. ”Tässä voi vaikka potkia palloa lasten kanssa”.
Tilanteeseen on alkuvuodesta tulossa helpotusta, kun Vantaan vankilan lisäsiipi aukeaa. Samalla vankilasta tulee noin 350 vankipaikalla Suomen suurin rangaistuslaitos. Rakennusprojekti on ollut käynnissä kaksi ja puoli vuotta.
– Projekti on ollut kiireinen ja jatkuu sellaisena. Parhaillaan on menossa uuden rakennuksen kalustus. Samalla pitää miettiä toiminnallisuutta ja henkilöstöresurssien käyttöä tarpeen mukaisesti, vankilanjohtaja Tommi Saarinen sanoo.
Lakimuutokset tuovat vuosittain 350 vankia lisää
Vantaan vankilan uusi siipi ratkaisee paikkaongelmat – osittain. Tänä vuonna vankiloissa istuu noin 200 vankia enemmän kuin vuosi sitten muun muassa uudistuneen seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksen myötä.
Hallitusohjelman lakimuutokset tuovat voimaan tullessaan vielä enemmän vankeja.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen lainsäädäntömuutokset tulevat Rikosseuraamuslaitos Risen arvion mukaan kasvattamaan vankipaikkojen tarvetta vielä noin 350 paikalla.
Hallitus aikoo kiristää esimerkiksi aserikosten ja katujengirikollisuuden rangaistuksia. Myös poliisin lisärahoitus lisää kiinnijääneiden rikollisten määrää.
Jos arvio pitää paikkansa, lisätilaa tarvitaan enemmän kuin yksikään nykyinen vankila pystyy tarjoamaan.
– Vankiluvut näyttävät nousevan ja yhteiskunnan kriminaalipolitiikka on koventunut: tulevat vuodet tuovat haasteita myös jatkossa vankipaikkamäärälle, Saarinen summaa.
Pullonkaula on erityisesti vanginvartijoiden määrässä. Kaikkiaan vankeja Suomessa on noin 3 500, ja henkilökuntaa Rikosseuraamuslaitoksella on noin 2 600.
– Jos saisin valita, parantaisin perustoimintoja varmistamalla vankiloihin asianmukaisen henkilöstömäärän. Lisäksi uudistaisin vankilaverkostoa rakentamalla isompia ja moderneja yksiköitä, jotka palvelevat paremmin yhteistyötä poliisin ja oikeuslaitoksen kanssa.
Saarisen haaveet ovat linjassa Risen strategian kanssa ja siihen Vantaallakin nyt pyritään.
– Uutta henkilökuntaa on tulossa, ja rekrytointia on tehty jo tämän vuoden puolella. Lisähenkilökunnan myötä toivomme toimintojen sujumisen paranemista, mutta tarvitsemme vielä enemmän henkilökuntaa, Tommi Saarinen sanoo.
Tällä hetkellä vankilassa on ainoastaan yksi psykologin virka, mikä ei ole riittävää ottaen huomioon vankilaan sijoitettujen tutkintavankien määrä ja heidän tarpeensa.
– Uuden rakennuksen myötä pystymme toteuttamaan oikeuden määräämiä yhteydenpitorajoituksia erittäin hyvin, mutta samalla laajentamaan toiminnallisuutta vanhalla puolella. Tämä palvelee ryhmätoimintaa sekä auttaa puuttumaan uusintarikollisuuteen, mikä on keskeinen asia Rikosseuraamuslaitoksen strategiassa, Saarinen sanoo.
Vantaan vankilan tehtävä on palvella vankien alkuvaihetta, joka voi olla lyhyt, mutta vankilassa halutaan myös vaikuttaa uusintarikollisuuteen.
– Uusi rakennus palvelee sisääntulovaihetta, ja vanha rakennus tulevaisuudessa kuntouttavia elementtejä, mikä mahdollistaa vaikuttamisen yksilöön vankeuden eri vaiheissa.
Lisähaasteita tuovat myös vieraskielisten vankien huomattava osuus. Noin 45–50 prosenttia Vantaan vangeista on ulkomaalaisia, ja vuosittain laitoksessa on noin kuuttakymmentä eri kansalaisuutta.
– Tämä asettaa haasteita ja vaatii paljon tulkkipalveluja. Yritämme myös turvata vankien yhteydenpitoa ulkomaailmaan esimerkiksi Skype-puheluiden avulla, Saarinen sanoo.
Katso videolta, miltä vankilan uudessa siivessä näyttää:
