Tutkijoiden mukaan veden kiertokulku on pois tasapainosta. Syynä tähän ovat ilmastokriisi sekä maan- ja vedenkäytön huono hallinto.
Yli puolet maailman ruoantuotannosta on vaarassa seuraavien 25 vuoden aikana, mikäli vesikriisiin ei puututa, sanotaan tuoreessa raportissa.
Lähes kolme miljardia ihmistä ja yli puolet maailman ruoantuotannosta on nyt alueilla, joilla veden saatavuuden ennustetaan laskevan.
Veden luonnollinen kiertokulku on pois tasapainosta, sanotaan Global Commission on the Economics of Waterin (GCEW) torstaina julkaisemassa raportissa.
Syynä on ihminen: ilmastokriisin lisäksi veden ja maan käyttöä on hallinnoitu hyvin huonosti.
Raportin mukaan makean veden kysyntä ylittää tarjonnan 40 prosentilla vuosikymmenen loppuun mennessä, koska maailman vesijärjestelmät ovat ”ennennäkemättömän stressin alaisena”.
Vesikriisi nakertaa myös taloutta. Jos toimiin ei ryhdytä, korkean tulotason maissa se voi laskea bruttokansantuotetta keskimäärin kahdeksan prosenttia ja alemman tulotason maissa jopa 15 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Tilanne on huono paitsi tiheästi asutuilla alueilla Intiassa ja Kiinassa mutta myös Euroopan etelä- ja itäosissa.
The New York Times -lehti listaa esimerkkejä, joista vesipulan voi nähdä jo nyt.
Esimerkiksi Brasiliaa riivannut kuivuus nosti sokerin ja kahvin hintaa globaalisti. Brasilia on maailman suurin sokerin tuottajamaa ja merkittävä kahvintuottaja.
Kiinan vilja-aittana tunnettu Henan kärsi ensin kuivuudesta ja sen jälkeen rankoista sateista. Tämä sai jokapäiväisten kasvisten hinnat nousuun. El niño -sääilmiön kirittämä kuukausien kuivuus aiheutti eteläisessä Afrikassa ruokapulaa, jollaista ei ole YK:n mukaan nähty vuosikymmeniin.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta kun tutkijat ilmaisevat huolensa veden riittävyydestä ruoantuotantoon.
Esimerkiksi World Resources Instituten (WRI) selvityksen mukaan neljäsosa maailman viljelyskasveista kasvatetaan alueilla, joiden vedensaannissa on ongelmia.
EU:n ympäristöviranomaisten mukaan jopa Euroopan vesirikkaat alueet ovat kärsineet kuivuudesta, kirjoittaa The New York Times -lehti.
Alankomaat perusti GCEW:n kaksi vuotta sitten. Raporttiin osallistui kymmeniä tutkijoita ja taloustieteilijöitä.
Raportin kirjoittajien mukaan veden kiertokulkua tulisi vaalia ”maailmanlaajuisena yhteisenä hyvänä”. Vaikka vettä pidetään usein luonnon runsaana ja ilmaisena lahjana, siitä on niukkuutta ja sitä on kallista kuljettaa.
Kirjoittajat vaativat myös tukien uudelleenkohdentamista köyhimmille ja heikoimmassa asemassa oleville.
Reuters, AFP
