Tampereen ratikka katsotaan yleiselle edulle niin tärkeäksi hankkeeksi, että sitä saa rakentaa rauhoitettujen lajien elinympäristöjen päälle. Tästä on saatu tuore päätös marraskuun lopulla.
Pirkanmaan ely-keskus päätti, että rauhoitettujen viitasammakon, täplälampikorennon ja idänkirsikorennon lisääntymis- ja levähdysalueiden jääminen rakentamisen alle ei estä ratikan laajennusta.
Raitiotie on laajentumassa uudelle alueelle kohti Linnainmaata vuosien 2024–2032 aikana.
Raitiotien rakentamisen vuoksi sammakon ja korentojen lisääntymis- ja levähdysalueina toimivia lammikoita tuhoutuu. Lajit kuuluvat myös EU:n direktiivilajeihin, ja niiden rauhoitusmääräyksistä voidaan poiketa vain direktiivissä mainituin perustein.
Tällä videolla Tampereen luonnontieteellisen museon intendentti Tomi Kumpulainen kertoo, mikä on viitasammakko ja miten se eroaa niin sanotusta tavallisesta sammakosta eli ruskosammakosta:
Ely-keskuksen päätöksen mukaan uutta raitiotielinjaa ei voi millään tavalla sijoittaa alueelle ilman, että osa sammakkojen ja korentojen alueista tuhoutuu.
Tampereen kaupungille myönnetyn poikkeusluvan mukaan raitiotien laajennuksessa on kyse kuitenkin juuri luontodirektiivin tarkoittamasta ”erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä”.
– Hanke edistää kestävää kaupunkikehitystä esimerkiksi vähentämällä yksityisautoilun tarvetta, sanoo Pirkanmaan ely-keskuksen lakimies Riina Arffman.
Luvan myöntämiseen vaikuttavat myös aiemmat ratkaisut.
– Raitiotiehankkeelle on myönnetty luonnonsuojelulain mukaisia poikkeuslupia, joista yhdestä on valitettu hallinto-oikeuteen, ja siellä on arvioitu samoin tätä raitiotien merkitystä yleisen edun kannalta, Arffman kertoo.
Ratikan tiimoilta poikkeamislupia on myönnetty Arffmanin mukaan nyt yhteensä kolme, joista kaksi aiempaa on liittynyt liito-oravan suojeluun. Ratikan rakentaminen ei ole kertaakaan tyssännyt poikkeamislupiin.
Tällaisista lajeista on kyse
Ely-keskus voi myöntää luvan poiketa eläinlajin rauhoitussäännöksistä, jos sen suojelutaso säilyy suotuisana. Tällä tarkoitetaan sitä, että se on elinkelpoinen luontaisilla elinalueillaan ja säilyy sellaisena myös pitkällä aikavälillä.
Viitasammakko, täplälampikorento ja idänkirsikorento ovat elinvoimaisia.
Tomi Kumpulainen kertoo videolla täplälampikorennosta:
Raitiotiereitin alle jää vajaa puolet näiden lajien tunnetuista lisääntymis- ja levähdysalueista päätöksen tarkoittamalla alueella.
Rauhoitettujen lajien yksilöitä voi menehtyä hankkeen aikaisissa maansiirtotöissä.
Poikkeamislupa koskee kuutta viitasammakon, yhtä täplälampikorennon ja kahta idänkirsikorennon lisääntymis- ja levähdyspaikkaa.
Elyn päätöksessä todetaan, että vaikutusten lieventämiseksi kaupungin tulee rakentaa lajeille korvaavia lammikoita. Niiden tulee olla pinta-alaltaan vähintään puolitoistakertaisia nykyiseen verrattuna. Tavoitteena on kuitenkin kaksinkertainen määrä hävitettäviin nähden.
Uudet lammikot tulee sijoittaa lähelle nykyisiä lammikoita ja lisääntymisalueita.
Yle ei julkaise rauhoitettujen lajien tarkkoja havaintopaikkoja, sillä se voi vaarantaa näiden suojelun.
Sammakon olosuhteet voivat jopa parantua
Lammikko ei ole valmis hetkessä, vaan olosuhteiden kehittyminen vie pari vuotta.
Tästä syystä Tampere aikoo rakentaa korvaavia elinympäristöjä hyvissä ajoin ennen nykyisten lammikoiden hävittämistä.
Matelija- ja sammakkotutkija Jarmo Saarikiven mukaan sammakot voivat löytää uudet lammikot nopeastikin.
– Sammakoiden biologiaan kuuluu se, että ne liikkuvat maastossa etsien uusia lammikoita.
Elyn päätöksen mukaan uudet lammikot huomioivat viitasammakon ja korentojen elinympäristövaatimukset paremmin kuin olemassa olevat lammet.
Tampereen luonnontieteellisen museon intendentti Tomi Kumpulainen kertoo videolla idänkirsikorennosta:
Elylle hankkeesta lausunnon antanut Saarikivi pitää mahdollisena, että alueen viitasammakkopopulaatioiden olosuhteet jopa paranevat hankkeen lopputuloksena, kunhan myös alueen luonnontilaista ympäristöä säilytetään.
Jos lopputuloksesta halutaan hyvä, uudet elinympäristöt tulee toteuttaa oikein.
Hyvässä sammakkolammessa on ainakin metri vettä, se on kalaton ja siinä on sopivasti pintakasvillisuutta. Lisäksi lammen on hyvä olla rannoiltaan suhteellisen avoin ja ainakin yhden rannan tulisi olla matalareunainen.
– Viitasammakkojen korvaavista elinympäristöistä on sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Onnistuneita hankkeita on kuitenkin useita.
Rakentaminen alueella alkaa aikaisintaan vuonna 2028, mahdollisesti kuitenkin vasta vuonna 2030.
