Ratikka ja raitsikka jakavat turkulaisia leireihin – suunniteltu raitiotie voisi olla myös poorvaunu tai Keltainen vaara

Raitioteillä on kielitieteilijä Kaisa Häkkisen mukaan ollut monia lempinimiä jo 1890-luvun lopulta. Turussa osa kaupunki­laisista kutsuisi kulkuvälinettä raitsikaksi, osa ratikaksi.

Kaavailut raitiotien rakentamisesta kuumentavat vaalikevättä Turussa, ja siinä sivussa kulkuvälineestä käytettävä nimitys herättää kiivastakin keskustelua – ennen kuin mitään päätöksiä on tehty.

Kielitieteilijä, emeritaprofessori Kaisa Häkkinen Turun yliopistosta kertoo, että Kielitoimiston sanakirjan mukaan sekä ratikka että raitsikka kelpaavat.

Raitiotien nimitykset ovat helsinkiläistä perua. Pääkaupungissa ja Turussa liikennöinti alkoi 1890-luvulla hevosvetoisena. Turussa oli 16 vuoden tauko ennen kuin liikenne vuodesta 1908 lähtien jatkui sähköisenä. Tästä syystä Helsingillä on ollut johtoasema raitiovaunusanaston kehityksessä.

– Ratikka oli nimitys, joka oli sosiaalisesti vähän parempiarvoinen. Se sopi koulunuorison käyttöön ja tyttökirjoihin ja myös lehtiin. Raitsikka oli slangisana. Se oli katupoikien kieltä. Se ei istunut paremman väen suuhun alkuvaiheessa, kertoo Häkkinen.

Nykyään sävyeroa ei enää ole, vaan kumpaakin voi käyttää.

Häkkinen on löytänyt kirjallisuudesta mainintoja, joiden mukaan jo 1930-luvulla sanat ovat olleet melko tasa-arvoisia. Sama ihminen on voinut samassa lehtiartikkelissa kirjoittaa alussa ratikasta ja lopussa raitsikasta.

Epävirallisemmassa yleiskielessä on käytetty myös nimitystä katujuna.

Raitsikka-sanasta on kirjallisia tietoja 1910-luvulta lähtien. Tyypillisen slangijohdoksen tapaan sana on muodostettu ottamalla alkuosa varsinaisesta sanasta ja lisäämällä siihen yleismerkityksinen johdinosa.

– Raitsikkaa on käytetty Turussa viimeistään 1930-luvun alusta lähtien, kertoo Häkkinen.

Ruotsinkieliset nimitykset omilla urillaan

Pääkaupungissa kuulee usein puhuttavan sporasta. Helsinki oli vielä 1800-luvun lopulla hyvin ruotsinkielinen kaupunki, muistuttaa Kaisa Häkkinen.

Kaikkein vanhin raitiovaunun slanginimitys oli Häkkisen mukaan skuru, jonka arvellaan juontuvan uraa tai uurretta merkitsevästä ruotsin puhekielen sanasta skoro, skuru. Ruotsin yleiskielessä vastaava sana on skåra.

Melkein yhtä vanha slanginimitys on helsinkiläisten puheessa edelleen elävä spora, joka tulee luonnollisesti ruotsin sanasta spårvagn. Se on ollut käytössä heti 1900-luvun alusta lähtien.

Turussakin on käytetty nimitystä poorvaunu tai spoorvaunu.

Turkulainen erikoisuus: Keltainen vaara

Aivan viime vuosikymmeninäkin Turussa on paikallisliikenteen busseista voitu käyttää nimitystä Keltainen vaara. Sillä on kuitenkin pitkä historia sähköraitiotien alkuaikoihin.

Emeritaprofessori Kaisa Häkkisen mukaan nimitys juontaa juurensa 1900-luvun alusta, jolloin lehdissä kirjoitettiin Aasian uhasta ja aasialaisten levittäytymistä kaikkialle maailmaan kuvattiin keltaiseksi vaaraksi.

Turkulaiset raitiovaunut olivat keltaisia. Kun niitä hankittiin lisää 1930-luvulla, keltainen väri voitti äänestyksessä.

– Vuodelta 1910 on lehtiuutinen, jossa pelästynyt hevonen ja keltainen vaara kolaroivat.

Häkkinen muistuttaa, että nimitys on luonnollisesti pieni osa isoa rakennushanketta. Hän arvioi, että vaihtoehtoisia nimityksiä voi olla lopulta useita.

– Nimityksiä arvuuttelemalla tavallinen ihminen pääsee rakennushankkeeseen kiinni. Ihmiset nimen ratkaisevat. Se, mitä nimitystä käytetään, jää käyttöön.

Helsingin ja Turun lisäksi raitiotieliikennettä oli Viipurissa, Turun katukuvasta raitiovaunut poistuivat 1970-luvun alussa. Tampereella raitiotien virallinen liikennöinti alkoi elokuussa 2021 kahdella linjalla.