Muutosneuvotteluita käytiin viime vuonna enemmän kuin kertaakaan koronan jälkeen.
Helsinkiläisen Reija Kiurun työura tyssäsi muutosneuvotteluihin viime vuoden alussa.
Kiuru oli ollut lähes kymmenen vuotta kaupanalalla töissä. Hän oli edennyt vastuullisiin esimieshommiin ja saattoi tehdä töitä jopa 50 tuntia viikossa.
Jo neuvotteluiden alussa oli tiedossa, että esihenkilöiden määrää vähennetään ja Kiurun oma yksikkö todennäköisesti suljetaan.
Kiuru piti kuitenkin yllä pientä toivoa siitä, että hänen kokemustaan arvostettaisiin yrityksessä.
Muutosneuvotteluiden jälkeen Kiurulle sanottiin puhelimessa, että hänet irtisanotaan.
– Istuin vähän aikaa hiljaa. Mietin, että hyvin alkoi tämäkin vuosi, mitä seuraavaksi.
Toivo suli pettymykseksi.
Muutosneuvotteluiden vuosi
Viime vuotta voi kutsua muutosneuvotteluiden vuodeksi, vaikka niiden määrä ei yllä lähellekään koronavuoden 2020 tilannetta.
Muutosneuvotteluiden määrä lähti nousuun korona-aikana, mutta romahti sen jälkeen. Viime vuosina määrä on kuitenkin ollut jälleen kasvussa.
Ely-keskuksille ilmoitettujen tietojen mukaan viime vuonna muutosneuvotteluita aloitettiin hieman yli 6 600 työpaikalla, kun edeltävänä vuonna niitä oli noin 6 000. Irtisanomisuhan alla oli noin 70 000 ihmistä.
Todellisuudessa oman työpaikkansa puolesta joutui jännittämään paljon useampi, sillä muutosneuvotteluita täytyy lain mukaan käydä vain, jos yrityksessä on töissä säännöllisesti vähintään 20 henkilöä.
Muutosneuvotteluiden suuri määrä on nujertanut suomalaisten työhyvinvointia. Monia kuormittaa juuri työn epävarmuus.
Useat myös menettivät työpaikkansa neuvotteluiden tuloksena. Työttömien määrä on näytti viime vuonna surkeammalta kuin pitkään aikaan.
Kuusi viikkoa huolta tulevaisuudesta
Kiurun työpaikalla muutosneuvottelut kestivät kuusi viikkoa. Työntekijöitä neuvottiin jatkamaan työtään normaalisti, vaikka arkea peitti epätietoisuuden verho.
Neuvotteluiden edetessä henkilöstölle järjestettiin tiedotustilaisuuksia, mutta Kiurusta ne olivat ympäripyöreitä. Hänestä tuntui, että asiat oli jo päätetty.
Kiurun tapa käsitellä asiaa oli ryhtyä toimeen.
– Minulla pitää olla aina suunnitelma A, B, C, D ja E. Jos jokin ei toimi, minulla on aina takaportti.
Kuten Kiuru aavisteli, hänelle tarjottiin lopulta yrityksessä myyjän paikkaa. Hän halusi kunnioittaa omaa osaamistaan ja kieltäytyi paikasta.
Kiuru ymmärsi, ettei päätöksessä ollut mitään henkilökohtaista, mutta aluksi se tuntui siltä. Se sai hänet myös kyseenalaistamaan omaa osaamistaan.
– Olin työaikanani opiskellut kaupanalan esimieheksi ja käynyt erikoisammattitutkinnon. Olin hoitanut luvanvaraisia asioita ja suorittanut siihen liittyen poliisin vaativan kokeen. Sitten joku, joka oli tullut vuoden sisällä taloon, tuli valituksi.
Potkut olivat merkki, että oli aika tehdä elämässä jotain aivan muuta.
Potkujen hyväksyminen voi vaatia monia tunteita
Stressaaviin muutosneuvotteluihin sopeutuminen voi kestää pitkään, koska ensin ihminen joutuu sopeutumaan tietoon neuvotteluista ja odottamaan lopputulosta. Sopeutuminen uuteen voi alkaa vasta, kun lopputuloksesta kerrotaan.
Stressi vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Osa voi kärsiä esimerkiksi unettomuudesta tai olla kiukkuisia. Tiedetään myös, että potkut lisäävät väestötasolla sydän- ja verisuonitauteja sekä mielenterveysongelmia.
Epämiellyttävien tunteiden kokeminen ei ole huono asia. Nekin kuuluvat elämään. Usein tunteet vaihtelevat ja saattavat palata useitakin kertoja, kertoo Työterveyslaitoksen työterveyspsykologi Heli Hannonen.
Monen mielessä pyörii irtisanomisen jälkeen huoli siitä, saako töitä. Hannosen mielestä parasta on testata ajatusta eikä jäädä vellomaan siinä. Välillä saa tuntua pahalta ja levätä, mutta luovuttaa ei kannata.
Hannonen pitää työn loppumista myös hyvänä hetkenä miettiä Kiurun tavoin elämänsuuntaa. Pohtimisessa auttaa juttelu tai kirjoittaminen.
– Aika suuri osa ajatuksistamme on muistikuvia ja tuntemuksia, joita emme pue sanoiksi. Kun sanoitat ne kertomalla jollekin tai kirjoittamalla, samalla työstät asioita eteenpäin.
Kaikella on tapana järjestyä
Reija Kiuru on aina pitänyt liikunnasta. Korona-aikana hän hurahti painonnostoon. Muutosneuvotteluiden ollessa päällä yksi työntekijä kysyi Kiurulta, oliko hän miettinyt kouluttautumista urheiluhierojaksi.
Kiuru laittoi oppilaitokselle viestin, ja hänet hyväksyttiin opiskelemaan. Potkujen synnyttämä pettymys väistyi, kun edessä oli jotain uutta.
– Ajatus muuttui siihen, että ehkä tämä oli hyvä asia. Ehkä oli aika tehdä jotain muuta. Aloin huomata, kuinka stressaavaa esimiestyö oli ollut.
Kiuru on käynyt läpi jo kolmet muutosneuvottelut. Ne ovat opettaneet, että neuvotteluiden aikana kannattaa laittaa jäitä hattuun ja odottaa rauhallisesti, mitä tulevaisuus tuo omalle kohdalle.
– Ei ole kiva saada kenkää, mutta asioilla on tapana järjestyä. Se on kliseistä, ja joku voi heristää nyrkkiä, etteivät asiat aina järjesty. Mutta yleensä ne järjestyvät, jos itse haluaa eikä jää apaattisesti makaamaan.
Oletko joutunut kokemaan muutosneuvottelut? Voit kertoa kokemuksesi ja keskustella aiheesta. Keskustelu sulkeutuu 9.1.2025 kello 23.00.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla:eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.
