VTT ja Bioenergia ry tutkivat, mitä tarvitaan, että piippujen tulppaaminen voisi oikeasti Suomessa alkaa. Rekat, junat ja maanalaiset putket veisivät hiilidioksidipäästöt satamiin ja laivoihin.
Suomessa voi alkaa ilmastopäästöjen kuljetusralli junin, rekoin ja maanalaisin putkin, jos hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin ryhdytään isosti.
Lisäksi pitäisi pystyttää päästöjen tilapäisiä varastoja tehtaiden ja energialaitosten lähettyville, joista hiilidioksidi kuljetettaisiin edelleen satamiin ja sieltä laivoilla kauas merenalaiseen varastoon.
Kyse on ”piippujen tulppaamisesta”, jonka Petteri Orpon (kok.) hallitus on nostanut tärkeimpien ilmastotoimiensa joukkoon.
VTT:n laatima ja Bioenergia ry:n tilaama selvitys kartoittaa ensi kertaa, millaista infraa keinon käyttöönotto vaatisi Suomessa.
Hiilidioksidia ei voi varastoida Suomen maaperään tai meren alle, sillä ne eivät sovellu siihen. Varastointia kaivosmineraaleihin kyllä kehitetään parhaillaan, mutta piippujen päistä napattaville päästöille on joka tapauksessa suunniteltava kuljetusketju pois tehtailta ja energialaitoksilta.
Kasvihuonekaasu täytyy lisäksi muuttaa kuljetusta varten nestemäiseen muotoon.
VTT:n selvityksen mukaan hiilidioksidin kuljetukseen sopisivat rekat, junat ja maanalaiset putket. Lisäksi selvitys hahmottelee yhteensä yhdeksän ”hubia” eli keskittymää eri puolille maata, joihin lähellä olevien tehtaiden ja energialaitosten päästöt voitaisiin koota väliaikaisiin varastoihin.
Tarvittavan infran hintalappu kohoaa selvityksessä miljardiluokkaan.
Kaiken lasketaan maksavan 3,7–4,7 miljardia euroa riippuen muun muassa päästöjen kuljetustavasta. Halvinta päästöjen kuljettaminen olisi raiteita pitkin.
– Nykyisen rautatieverkon käyttö hiilidioksidin kuljetukseen vaikuttaa olevan kustannustehokas vaihtoehto. Putkikuljetus on edullisempi vaihtoehto lyhyemmillä etäisyyksillä, VTT:n tutkimustiimin päällikkö Lauri Kujanpää sanoo tiedotteessa.
Bioenergia ry:n mukaan kallis logistiikka kannattaisi rakentaa yhdessä kaikkien sitä tarvitsevien kesken. Jakaminen vähentäisi kustannuksia arviolta kolmanneksella ja mahdollistaisi usean toimijan mukaantulon.
– Suomi on kaukana Euroopan hiilidioksidin varastointipaikoista sekä tulevaisuuden hiilidioksidimarkkinasta, joten yhteisten logistiikkaratkaisujen hyödyntäminen on erityisen tärkeää. Suunnitelmia useille hiilidioksidin talteenottohankkeille on jo käynnissä eri puolilla maata, sanoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Erika Laajalahti tiedotteessa.
Piipuista voitaisiin napata yli 25 miljoonaa tonnia hiilidioksidia
Myös EU-komissio on edellyttänyt uuden ilmastokeinon käyttöönottoa, jotta EU pääsisi tavoitteeseensa leikata 90 prosenttia päästöistään vuoteen 2040 mennessä.
Suomen hallitus suunnittelee muodostavansa piippujen tulppaamisella teknisen hiilinielun. Se tarkoittaisi käytännössä, että talteen otettaisin bioperäistä eli käytännössä metsätehtaiden ja bioenergialaitosten piipuista tulevaa hiilidioksidia.
Nielu syntyy, kun uusiutuvaksi laskettava, bioperäinen hiilidioksidi poistetaan pysyvästi kierrosta.
Kaikkiaan Suomen teollisuudessa syntyy vuosittain noin 45 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, josta bioperäistä on noin 30 miljoonaa tonnia.
VTT ja Bioenergia ry laskevat, että potentiaalia talteenottoon ja varastointiin voisi olla noin 25 miljoonan tonnin verran.
Hallituksen ilmastopolitiikan kärkihanke on sekä Suomessa ja muualla maailmassa vielä lähtökuopissa.
Yle kertoi viime viikolla Suomen ensimmäisestä, teollisen mittakaavan hankkesta, jossa päästöt poistettaisiin ottamalla talteen ja varastoimalla ne. Vantaan Energia aikoo ottaa talteen kaiken päästämänsä hiilidioksidin, yli 600 000 tonnia, kaukolämpöä tuottavassa jätevoimalassaan ja kuljettaa päästöt merenalaiseen varastoon joko Norjaan tai Tanskaan.
Energiayhtiö haluaa välttää talteenotolla ja varastoimisella kalliit päästökauppamaksut, joita se joutuisi maksamaan siitä osasta päästöjään, joka lasketaan fossiiliseksi. Jätevoiman päästöistä puolet lasketaan bioperäisiksi.
Jätevoima on sementtiteollisuuden lisäksi toinen aloista, joissa fossiilisista päästöistä on vaikea päästä täysin eroon. Siksi esimerkiksi hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC laskee alat niihin, joissa myös fossiilisisten päästöjen poistamista kannattaa avittaa varastoimalla.
Toistaiseksi vain bioperäiselle hiilidioksidilla on arvo markkinoilla. Sitä voi myydä nieluyksikköinä. Kiinnostuneita ostajia ovat tähän saakka olleet suuret teknologiayritykset, jotka ovat jo ilmoittaneet rahoittavansa hiilidioksidin varastohankkeita omien ilmastotavoitteidensa nimissä.
Uuden ilmastokeinon lopullinen toteutuminen riippuu paljolti EU:n ilmastopoltiikasta ja siitä, muutetaanko sääntelyä esimerkiksi siten, että myös jäsenmaat voisivat laskea teknisen hiilinielun osaksi ilmastotavoitteitaan.
Toistaseksi sääntelyä on olemassa vain luonnolliselle eli lähinnä metsien muodostamalle hiilinielulle.
Yle kävi vuosi sitten Norjassa, jossa avataan massiivinen, merenalainen varasto hiilidioksidille:
