Armeijan reservistä siviilipalvelukseen siirtyville järjestettävä täydennyspalveluskoulutus lyhenee nykyisestä viidestä päivästä kolmeen päivään.
Siviilipalveluskeskuksen resurssit eivät enää riitä reservistä eronneiden nykyiseen viiden päivän koulutukseen.
Samaan aikaan hallitus leikkaa siviilipalveluksen järjestämiseen tarkoitetuista määrärahoista. Siviilipalveluskeskuksen rahoitus pienenee ensi vuonna 37 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna.
Tästä syystä syyskuusta lähtien reservistä siviilipalvelukseen siirtyvien täydennyspalveluskoulutus lyhenee kolmipäiväiseksi.
Reservistä on lähdetty viime vuosina entistä useammin
Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen kertoo, että Siviilipalveluskeskuksen täytyy kouluttaa velvollisia nykyistä tiheämmällä sykilillä, koska resurssit ovat niin vähäiset.
Reservistä siviilipalvelukseen siirtyvien määrät kasvoivat voimakkaasti vuonna 2022. Aikaisemmin siirtoa reservistä sivariin haki vuosittain noin 400 henkilöä, vuonna 2022 luku oli yli 3 800.
Syitä reservistä eroamiseen ei kysytä. Siirtyminen siviilipalvelukseen perustuu aina yksilön henkilökohtaiseen vakaumukseen. On kuitenkin ilmeistä, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisäsi reservistä eronneiden määriä vuonna 2022.
Tämän jälkeen reservistä eronneiden määrät eivät ole palautuneet ennalleen. Viime vuonna reservistä erosi 1 650 henkilöä. Kuluvana vuonna kesäkuun loppuun mennessä siirtoa siviilipalveluksen siviilivarantoon on hakenut 2 500 reserviläistä.
Tämän vuoden hakemuksista suuri osa saapui helmikuussa sen jälkeen, kun puolustusministeri Antti Häkkänen kertoi Kyrönmaa-lehden haastattelussa etsivänsä keinoja, ettei reservistä eroaminen olisi enää mahdollista.
Myöhemmin Häkkänen lievensi puheitaan.
”Siitä tulee hyvin tiivis paketti”
Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen kertoo, että koulutuksesta ei karsita pois suuria kokonaisuuksia.
– Koulutus tehostetaan kattamaan kokonaisturvallisuuden peruspilareita, Reijonen sanoo.
Kaikkiin täydennyspalveluskoulutuksiin sisältyy varautumisen perusteita, kuten ensiapua ja alkusammutusta.
Lisäksi kutakin koulutusta painotetaan jollain erityisellä kokonaisturvallisuuden osa-alueella.
– Esimerkiksi vaikkapa kulttuuriomaisuuden suojelulla tai ruokaturvan ja vesihuollon kysymyksillä. Siitä tulee hyvin tiivis paketti, Reijonen kertoo.
Reijosen mukaan muutos entiseen näkyy yksittäisten luentojen karsimisena.
– Oleellisilta osiltaan rakenne varmasti pidetään hyvinkin samanlaisena, hän sanoo.
Reijosen mukaan on myös tärkeä muistaa, että siviilipalveluslain mukaan täydennyspalvelusajan enimmäiskesto on 40 päivää.
– Nyt koulutus kohdentuu kolmen päivän koulutukseen, ja jos yhteiskunnassa nähdään tarpeita, voidaan koulutusta jossain kohtaa myös lisätä, hän sanoo.
