Leskeneläke on tarkoitettu taloudelliseksi tueksi puolison kuoleman jälkeen, mutta koska Suomessa eläkkeissä ei ole tulokattoa, leskeneläke voi nousta jopa kymmeniintuhansiin euroihin kuukaudessa.
Suurinta leskeneläkettä saa hyvätuloisen eläkkeensaajan pienituloinen leski.
Järjestelmä toimii niin, että jos puoliso on saanut eläkettä esimerkiksi 30 000 euroa kuukaudessa, leski saa siitä yhteensovitussäännön mukaan karkeasti noin puolet eli 15 000 euroa.
Yhteensovittaminen tarkoittaa sitä, että arvioidaan molempien puolisoiden tulot ja sovitaan keskimääräinen elintaso, joka parilla on ollut.
Leskeneläkkeisiin kuluu lähes kaksi miljardia vuodessa.
Kysyimme kahdelta asiantuntijalta, onko maatalousyhteiskunnan aikana syntynyt järjestelmä aikansa elänyt.
Kautto: En usko, että on neuvottelupöydässä
Parhaillaan käydään eläkeneuvotteluita, joissa etsitään keinoja eläkejärjestelmän turvaamiseksi. Tavoitteena on miljardin euron sopeutus pitkällä aikavälillä. Eläkejärjestelmää koettelee syntyvyyden lasku, huoltosuhteen heikkeneminen ja heikko talouden kasvu.
Neuvotteluja käy kaksi työryhmää ja molempien on tarkoitus saada työnsä valmiiksi vuodenvaihteessa.
Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto ei näe syytä muuttaa perhe-eläkejärjestelmää, koska sitä uudistettiin muutama vuosi sitten.
– En usko, että tämä asia [leskeneläke] on neuvottelupöydässä. Perhe-eläketurvan säännöt neuvoteltiin uusiksi 2019, eikä paineita sen muuttamiseen ole, Kautto sanoo.
Esimerkki kymmenientuhansien kuukausieläkkeestä on Kauton mukaan mahdollinen.
– Laskentasääntö on tuo. Työeläke-etuudessa ei ole Suomessa kattoa, ja se tarkoittaa sitä, että työeläkettä maksetaan sen verran kuin eläkevakuutusmaksuja on aikanaan peritty, Kautto sanoo.
Eläkkeisiin menee 36,7 miljardia
Leskeneläkettä voi saada sukupuolesta huolimatta, mutta suurin osa leskeneläkkeen saajista on pienituloisia naisia.
Kaiken kaikkiaan Suomessa maksettiin eläkkeitä viime vuonna 36,7 miljardia euroa. Niistä suurin osa oli vanhuuseläkkeitä.
Järjestelmä on perua ajalta, jolloin esimerkiksi maalaistalojen emäntien toimeentulo piti turvata puolison kuoleman jälkeen. Nyt naisten työssäkäynti on lisääntynyt ja aniharva hoitaa koko elämänsä lapsia kotona.
Kysyimme Eläketurvakeskukselta suurimpien leskeneläkkeen saajien tuloja. Näin tarkkoja tietoja ei voi yksityisyyden suojan vuoksi voitu antaa.
Eläketurvakeskus laski Ylelle, että sadan suurimman perhe-eläkkeen keskiarvo on 8 100 euroa kuukaudessa.
Keskimäärin leskeneläke on 727 euroa kuussa.
Työeläkkeet rahoitetaan työeläkevakuutusmaksuilla. Niitä maksavat työntekijät ja työnantajat. Oman osuutensa voi tarkistaa palkkakuitista kohdasta ”työeläkemaksut”.
Vuoden 1975 jälkeen syntyneille määräaikainen leskeneläke
Perhe-eläkkeitä muutettiin edellisen kerran pari vuotta sitten.
Vuonna 2022 oikeus leskeneläkkeeseen tuli myös avopuolisolle. Leskeneläkkeen kesto rajattiin kymmeneen vuoteen. Uudistukset koskevat vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneitä.
Oikeus leskeneläkkeeseen kuuluu myös rekisteröidyssä parisuhteessa eläville.
Tästä Eläketurvakeskuksen koneesta voit katsoa, onko sinulla oikeus leskeneläkkeeseen. Leskeneläkkeen saadakseen esimerkiksi avioliitto on solmittava ennen 50-vuotissyntymäpäivää.
Ennen vuotta 1975 syntyneet säilyttivät pysyvän leskeneläkkeen.
Jakaako se kansalaiset kahteen ryhmään iän mukaan?
Nuorisoalan järjestö Allianssi esitteli syksyllä oman näkemyksensä oikeudenmukaisesta eläkejärjestelmästä.
Allianssin ehdotuksessa leskeneläkkeen kesto lyhennettäisiin asteittain kahteen vuoteen. Muutos ei koskisi lapsiperheitä. Näin järjestelmä olisi Allianssin mielestä tasa-arvoinen eri sukupolville.
Kautto muistuttaa, että suurin osa leskeneläkkeen saajista on yli 80-vuotiaita ja pienituloisia.
– Valtaosa leskeneläkkeen saajista saa aika pieniä eläkkeitä ja se [leskeneläke] on nimenomaan paikkaamassa heidän omaa matalaa työeläkettään.
Rissanen: Järjestelmä on tarpeellinen
Leskeneläkettä on perusteltu naisköyhyyden vähentämisellä. Ulkopuolelle jäävät kuitenkin kaikkein pienituloisimmat: yksinhuoltajat ja yksinasuvat.
Siitä huolimatta sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Jaana Rissanen pitää järjestelmää yhä tarpeellisena.
– Perheet ovat muuttuneet ja yhteiskunta on muuttunut. Naisten työssäolo on lisääntynyt. Siksi on hyvä, että leskeneläke on muutettu määräaikaiseksi, Rissanen sanoo.
Rissanen muistuttaa, että lähes kaikissa länsimaissa on vastaava järjestelmä ja sitä kehitetään niin, että leskeneläkkeet ovat tulosidonnaisia ja määräaikaisia.
Suomessa eläkejärjestelmä perustuu siihen, että jokaisesta ansaitusta eurosta kertyy eläkettä.
Eläkekattoa ei ole, toisin kuin monissa muissa maissa.
– Jos sitten edunjättäjä on työskennellyt isolla palkalla ja hänellä on iso eläke ja itsellä on pieni eläke, tämä johtaa siihen, että lesken eläke voi olla verrattain suuri, Rissanen kuvailee Suomen järjestelmää.
Rissanen uskoo, että muutokset tapahtuvat, mutta hitaasti.
– Nuoremmilla sukupolvilla perhe-eläke ei ole enää perustoimeentulon kannalta merkityksellinen, kun ottaa huomioon sen, että naisten työssäkäynti on koko ajan lisääntynyt ja lapsimäärät vähentyneet.
