Hallituksen tilaama tuore selvitys listaa keinoja syntyvyyden vauhdittamiseksi, mutta ehdotuksia on tarkasteltava myös poliittisessa valossa, kirjoittaa Salmi.
Ronja Salmivapaa toimittaja
Suomeen kaivataan lisää lapsia, ja asiasta on tehty jälleen kattava selvitys. Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch on ollut vastuussa paljon puhuttaneesta 20 ehdotusta lapsitoiveiden tukemiseksi -paperista. Valtioneuvoston julkaisusta esiin ovat nousseet erityisesti ns. lapsibonukset.
Ehdotuksen mukaan lapsentekoon nuorella iällä saattaisi vauhdittaa kymmenientuhansien eurojen kannustin, joka olisi sidottu esimerkiksi asunto- tai opintolainaan, verotukseen tai eläkkeeseen. Asiantuntijat ovat huomauttaneet, että tuki todennäköisesti hyödyttäisi jo valmiiksi hyväosaisia.
Kuitenkin selvityksen mukaan lapsettomuus on 2010-luvulla yleistynyt erityisesti alemmissa koulutusluokissa.
Muihin verrattuna alhaisempi syntyvyys on myös vähätuloisilla, sinkuilla ja kaupungissa asuvilla.
Lisäksi miehet, ja erityisesti maahanmuuttotaustaiset miehet, korostuvat tilastoissa. Selvityksessä todetaan erikseen, kuinka ”julkisuudessa välillä esitetyt väitteet Suomen maahanmuuttajien hyvin korkeasta syntyvyydestä eivät pidä paikkaansa”.
Jään jännityksellä odottamaan, minkälaisia perhepoliittisia avauksia nämä tiedot aiheuttavat hallituksessa! Panostuksia koulutukseen, opiskelijoiden ja pienituloisten asemaan? Työtä maahanmuuttotaustaisten miesten perheellistymisen eteen?
Tuskinpa.
Nyt julkaistu selvitys on tilattu sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) toimesta, ja se heijastelee Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikkaa. Siksi selvityksen sisältöön tulee sen ansioiden tiedostamisen lisäksi suhtautua terveen kriittisesti, ja nähdä sen sisältämät ehdotukset myös poliittisessa valossa. On tarpeen myös huomioida, mitä selvitys ei pidä sisällään.
Hyvän vertailun tästä tarjoaa Rotkirchin vuonna 2021 Sanna Marinin (sd.) hallitukselle tekemä selvitys, jossa niin ikään haettiin keinoja syntyvyyden toipumiseksi.
Tuolloin, silloisen hallituksen politiikan mukaan, maahanmuutto nähtiin työkaluna Suomen väestökehityksessä. Nyt julkaistu selvitys keskittyy ns. kantaväestön syntyvyyteen. Julkaisusta on maahanmuuton lisäksi rajattu pois pienempiä väestöryhmiä erityisesti koskevia asioita, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille merkittävä ei-kaupallinen sijaissynnytys.
Maassa maan tavalla ja selvityksiä kulloisenkin hallituksen tavalla!
Perhepolitiikkaa Unkarin tiellä siis?
Onkin vaikea nähdä ehdotettua vauvabonusta vain laatikon ulkopuolelta tulevana heittona, ilman poliittista kontekstia.
Selvityksessä kerrotaan, kuinka vauvabonus on jo käytössä esimerkiksi Unkarissa. Näin tosiaan on, ja aloitteen takana on Unkarin pääministeri Viktor Orbán. Orbán on tunnettu avoimesta rasismistaan ja tiukasta maahanmuuttopoltiikastaan sekä Venäjä-mielisyydestään. Hän on perustellut lainaan sidottua vauvabonusta tarpeella saada lisää juuri unkarilaisia lapsia. Orbánin alaisuudessa on myös tuotu tiukennuksia aborttilakiin.
Lisäksi Unkarissa nainen, joka synnyttää neljä lasta tai yli, saa elinikäisen vapautuksen tuloverosta. Ja kappas, perussuomalaisten kansanedustajat Onni Rostila ja Teemu Keskisarja ehdottivatkin juuri samaa, mutta vapautuksen saisi jo kolmannen lapsen jälkeen. Anteliasta! Perhepolitiikkaa Unkarin tiellä siis?
Vauvabonus karmaisee minua, koska se asettaa naisen kehon ja raskaaksi tulemisen rahanarvoiseksi asiaksi.
Suomalaisista naisista joka kolmas on kokenut lähisuhdeväkivaltaa, josta merkittävä osa on seksuaaliväkivaltaa. Jos taloudellisesti epärealistinen ehdotus vauvabonuksista menisi läpi, kuinka varmistettaisiin nuoren naisen raskauden vapaaehtoisuus? Kaikki suomalaiset parisuhteet eivät ole turvallisia.
Mutta on velkaan sidottua vauvabonusta ehditty aiemminkin kokeilla.
Natsi-Saksassa arjalaiset avioparit saivat lainan, josta anteeksiannettiin osuus kulloisenkin syntyvän lapsen myötä.
Syntyvyyden parantamiseksi kaivataan ehdotuksia laatikon ulkopuolelta, mutta aivan näin kauas pimeyteen ei tarvitse mennä.
Ronja Salmi
Kirjoittaja on toimittaja, joka tuli äidiksi 30-vuotiaana.
