Ruotsista Suomeen palautetut kolme pääkalloa laskettiin maahan Rautalammilla sunnuntaimessun päätteeksi.
Pohjois-Savon Rautalammilta noin 150 vuotta sitten viedyt kolme pääkalloa laskettiin hautaan sunnuntaina Rautalammin hautausmaalla.
Ruotsalaiset rotututkijat kaivoivat pääkalloja haudoista neljällä suomalaispaikkakunnalla 1870-luvulla. Tutkimusryhmä vei kallot Ruotsiin nykyisen Karoliinisen instituutin kokoelmiin.
Rautalammilta viedyt kallot saivat sunnuntaimessun päätteeksi viimeisen leposijan puisissa mittatilausarkuissa. Jäänteet laskettiin hautausmaan vanhimmalle puolelle, sanoo Rautalammin kirkkoherra Heikki Marjanen.
– Paikalla on ollut kaksi Rautalammin kirkkoa. Ajattelimme, että historiallisesti ja kunnianosoituksena menneitä sukupolvia kohtaan juuri tämä paikka voisi soveltua käyttötarkoitukseen parhaiten.
Marjasen mukaan tilaisuudesta haluttiin arvokas ja kunnioittava. Maahan laskun yhteydessä laulettiin virsi 1500-luvulta ja lausuttiin 1800-luvulta peräisin olevat rukoukset.
Pirkanmaalle Pälkäneelle saapui elokuussa yli 80 Ruotsiin 1800-luvulla vietyä pääkalloa. Pälkäneen pääkallot pääsivät jo elokuussa haudan lepoon.
Rautalammin lisäksi Pohjois-Savoon palautetaan kalloja vielä Pielavedelle ja Kiuruvedelle. Kallot haudataan uudelleen Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kanssa yhdessä sovittuun paikkaan. Pohjois-Savosta kerätyt kallot ovat osa Karoliinisen instituutin professori G. Retziuksen vuonna 1873 keräämää ihmisluuaineistoa.
Marjasen mukaan jäänteiden laskeminen maahan tuntui puhuttelevalta ja erityiseltä.
– Alunperin ajattelin, että tämä on tilaisuus siinä mikä muutkin, mutta ottaessa arkun syliin tunnelma muuttui ainakin henkilökohtaisesti.
Rautalammin asukkaat ovat olleet tyytyväisiä, että pääkallot saapuivat pitkän ajan jälkeen kotipaikkaansa, sanoo Marjanen.
– Tässä on vähän samaa kuin aikoinaan itärajan taakse jääneitä sotilaita saatiin haudattua kotimaan multiin.
