Papy Nkunda astelee Hakaniemen Ympyrätalolle, ja hänellä on viesti.
– Wolt on iso tekijä, iso kala. Yksin kukaan ei voi sille yhtään mitään. Meidän on järjestäydyttävä ja neuvoteltava yhdessä, hän sanoo.
Palkkiotaso on pudonnut.
Nkunda kertoo, että aiemmin Wolt-lähetit tienasivat 4–5 euroa ruokatoimitusta kohden, mutta nyt palkkio on enää 3,20 euroa.
– Voi olla, että ensi vuonna mennään jo lähemmäs kahta euroa. Ehkä sen jälkeen kohti yhtä euroa. Olemme tästä todella huolissamme, Nkunda sanoo.
Palkkioita leikattiin kaksi vuotta sitten, mikä sai lähetit lakkoilemaan.
Viime keväänä he perustivat Palvelualojen ammattiliitto PAM:in alle oman ammattiosastonsa PAM Couriers Finlandin, ja Nkunda on sen puheenjohtaja. Hän on tehnyt useita vuosia töitä Woltin kautta.
Viime joulukuusta asti Nkunda on neuvotellut Woltin kanssa, jotta se suostuisi korottamaan läheteille ruokatoimituksista maksamiaan palkkiota.
Wolt ei ole taipunut, eivätkä Nkundan tällä viikolla käymät pitkät neuvottelutkaan tuoneet tulosta. PAM tiedotti, että neuvottelut ovat jumissa.
– Emme edes tiedä, miten tosissaan neuvotteluja käydään. Kierrämme samaa kysymystä, rahaa, mutta en tiedä tapahtuuko mitään, Nkunda sanoo.
Työn tekijät vaativat parempia korvauksia – menossa on iso murros
Taustalla kytee suuri murros.
Myös muut digitaalisille alustajäteille työtä tekevät ovat yhdistämässä voimiaan. Tiistaina yli 70 taksipalvelu Boltin kuskia osoitti mieltään Helsingissä.
Kuljettajien mukaan Boltin heiltä perimä välityspalkkio – joka on noussut tyypillisesti jo 23 prosenttiin – on niin korkea, etteivät edes pitkät työpäivät tarjoa kunnon elantoa. Yle kirjoitti asiasta tiistaina ja torstaina.
Järjestäytyminen on uusi ja poikkeuksellinen asia. Tähän asti työt on tehty yksin, alalla ei ole perinteisiä työsuhteita eivätkä työntekijät pääsääntöisesti ole kuuluneet ammattiliittoon.
Taustalla on kokemus alustojen epäreiluudesta.
Yle vertaili muutaman keskeisen alustapalvelun perimiä välityspalkkioita. Sen mukaan alustapalvelut ottavat tyypillisesti jo 20–30 prosenttia ansioista, eli yleensä enemmän kuin verottaja.
Vertailussa ei ole mukana ruokalähettien saamia palkkiota, vaan Woltin ja Foodoran osalta vain ravintoloilta perityt palkkiot alustojen kautta myydyistä ja kuljetetusta ruoasta.
Alustayritysten toiminta perustuu siihen, että ne pyrkivät ottamaan mahdollisimman suuren siivun.
– Alusta vetää välistä enemmän kuin aiemmin. Tämä on tullut useasti esiin lähettien haastatteluissa, sanoo alaa tutkiva yliopistonlehtori Olivia Maury Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista.
Mauryn mukaan alustayritysten perimät välityspalkkiot ovat aluksi pienempiä. Kun niiden asema markkinoilla vakiintuu, ehtoja aletaan kiristää. Moni yritys on myös liittynyt osaksi isompia kansainvälisiä alustajättejä.
– Moni ruokalähetti sanoo, että alamäki alkoi kun Wolt myytiin Doordashille [vuosina 2021–2022]. Sitä ennen korvaukset olivat ihan ok, mutta sitten heikentyneet.
Yritykset kiistävät riistävänsä kuskeja ja lähettejä
Yle tavoitti Woltin, Boltin ja Foodoran edustajat kertomaan näkemyksensä kritiikkiin.
Kaikkien kolmen viesti on sama: niiden on katettava kulut eli ylläpidettävä digialustaa, kehitettävä toimintaa ja pidettävä asiakashinnat kohtuullisina.
Yritykset itse pitävät välityspalkkioiden ja läheteille maksettavien korvausten tasoa kohtuullisena.
– On selvää, ettemme voisi toimia ilman kuljettajia. Välityspalkkioita nostetaan hyvin harkitusti, eikä sitä tehtäisi ellei oltaisi varmoja, että sillä on pitkäjänteisiä positiivisia vaikutuksia myös kuljettajille, Boltin maajohtaja Mikael Uusivuori sanoo.
– Ravintoloilta perittävien välityspalkkioiden taso ei ole koskaan ollut Suomessa alempi kuin nyt. Meillä on useita yhteistyömalleja ja vaihtoehtoja eri tarpeisiin, sanoo Woltin Suomen kaupallinen johtaja Ilari Nikku.
– Kuluttajat haluavat tilata ruokaa kotiinsa alustoilta. Tämä on matalakatteista liiketoimintaa, ja komissiosta [välityspalkkiosta] suurin osa menee kuluihin, sanoo ravintolaliiketoiminnasta ja strategiasta vastaava johtaja Einar Toivonen Foodoralta.
Kaikkien kolmen taustayhtiöt ovat jättiluokkaa. Woltin omistaa nyt yhdysvaltalainen Doordash, Foodoran saksalainen Delivery Hero. Voimakkaasti kasvanut virolainen Bolt toimii 45 maassa.
Kaikki kolme olivat vuonna 2023 tappiollisia, ja kilpailu on kireää.
Ruokalähettien saamia palkkioita yritykset eivät ole olleet halukkaita korottamaan. Entä aikovatko ne kiristää ravintoloiden tai kuskien maksamia välityspalkkioita?
– Emme näe, että tästä lähdettäisiin enää korottamaan, Boltin Uusivuori sanoo.
– Tällä hetkellä en näe, että olisi nousupainetta. Jäämme tarkkailemaan, miten yleinen taloustilanne kehittyy, jatkaa Foodoran Toivonen.
– Meidän pitää pystyä toimimaan kestävästi pitkällä aikavälillä. Päätökset tehdään aina kumppanikohtaisesti, sanoo Woltin Nikku.
Sivutyönä tykättyä hommaa, ainoana työnä epäreilua puurtamista
Alustatyön tutkijat seuraavat murrosta silmä kovana. Ala ei ole kaikille reilu, he sanovat.
– Jos on muitakin tulonlähteitä, alustatyö näyttää parhaat puolensa. Monet kokevat sen erittäin hyvänä ja vapauttavana, sanoo tutkimuspäällikkö Laura Seppänen Työterveyslaitokselta.
Hänen mukaansa alustatyössä on paljon hyviä puolia. Kun Tilastokeskus toissavuonna tutki alustatyötä, 76 prosenttia koki palkkiot oikeudenmukaisiksi. Valtaosa tekee sitä keikkaluonteisena sivutyönä ja kokee hallitsevansa työtään.
– Mutta jos alustatyö on ainoa tulonlähde, epäreiluus korostuu, Seppänen jatkaa.
Lähettien ja kuljettajien työtarjoukset sinkoilevat algoritmin logiikan mukaisesti. Jos tekijöitä on paljon mutta ruokaa tai kyytejä tilataan vähän, tilipussi jää laihaksi.
– Viikonloppuisin on vilkasta. Mutta maanantaisin tai tiistaisin kukaan ei tilaa juuri mitään, ei ole ruokaa kuljetettavana eikä tule rahaa, Papy Nkunda sanoo.
– Kun alustat ovat algoritmisia, toimintatapoja on hyvin helppo muuttaa. Alustayritys voi tehdä muutoksia yksipuolisesti, ja niitä voi tulla hyvinkin nopeasti, Seppänen sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 noin 130 000 ihmistä oli tehnyt vähintään kerran jotain alustatyötä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Nkundan mukaan esimerkiksi Woltilla on noin 6 000 aktiivista lähettiä.
Ruokalähetit ovat arvostelleet pitkään juuri palkkioiden yksipuolista laskua. Bolt-kuskit kritisoivat mielenilmauksessaan, etteivät he edes tiedä minkähintaisia kyytejä ajavat.
– Kaikki haluaisivat jonkinlaista turvaa ja läpinäkyvyyttä siihen, millaisiin laskelmiin työstä saadut ansiot perustuvat, Olivia Maury Helsingin yliopistosta sanoo.
”Pitää tehdä vähintään 12-tuntisia työpäiviä”
Papy Nkunda seisoo Ympyrätalon ovilla. Neuvottelut jatkuvat puolen tunnin päästä.
On lounasaika, ja ohi pyyhältää ruokalähettejä.
– Jos haluaa päästä Woltilla hyville tuloille, pitää tehdä vähintään 12-tuntisia työpäiviä, Nkunda sanoo.
Tavanomaisesti 12 tunnissa tienaa hänen mukaansa noin 75 euroa. Siitä lähetti maksaa itse ruoat, polttoaineet ja verot.
Parhaimmillaan ruokalähetti voi saada jopa 20 euroa tunnissa, mutta niin isot ansiot ovat harvassa.
Moni maahanmuuttaja tekee töitä Woltin tai Boltin kautta, koska vaihtoehdot ovat vähissä tai niitä ei ole. Osa tarvitsee riittävät tienestit, jotta oleskeluluvan ehdot täyttyvät.
– Monilla on perheet ja enemmän kuin kaksi lasta. Toimeentulo on tiukkaa, Nkunda sanoo.
– Toivomme, että saamme neuvotteluilla muutosta ja apua niille sadoille, jotka eivät tienaa riittävästi.
