Suomalaiset syövät kalaa keskimäärin parisataa grammaa viikossa. Suurin hyöty tulisi, jos määrä olisi kaksinkertainen.
Suomalaista kalaa kannattaa terveyden puolesta syödä, monestakin syystä.
Ruokaviraston, Luonnonvarakeskuksen, Suomen Ympäristökeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksessä pantiin kalan syömisen plussat ja miinukset vastakkain. Kaloista saa runsaasti D-vitamiinia ja omega-3-rasvahappoja. Vastakkaisessa vaakakupissa olivat vierasaineet kuten dioksiinit, PCB- ja PFAS-yhdisteet, elohopea ja epäorgaaninen arseeni.
Kalan syömisen hyödyllisyydelle saatiin tutkimuksessa jopa kerroin: hyödyt olivat 75-kertaiset haittoihin nähden.
– Sitä voisi verrata siihen, että suomalaisen kalan nykykäyttö tuottaa vastaavat terveyshyödyt kuin jos tupakoinnin haitoista pystyttäisiin leikkaamaan kaksi kolmasosaa pois, sanoo riskinarvioinnin yksikön tutkimusprofessori Johanna Suomi Ruokavirastosta.
Jopa älykkyyttä lisää
Suomalaiset syövät kalaa keskimäärin parisataa grammaa viikossa. Tutkimuksessa tehtyjen skenaarioiden perusteella suurin hyöty tulisi noin kaksinkertaisesta määrästä, 450 grammasta. Siitä vähintään 200 grammaa tulisi olla rasvaista kalaa kuten lohta, muikkua tai lahnaa.
Kalan hyödyt on tunnettu pitkään. Se on hyvä keino pitää kansantaudit eli sydän- ja verisuonitaudit loitommalla. Ennenaikaisia kuolemia tulee vähemmän, tiettyjen syöpien riski laskee. D-vitamiini edistää luuston ja hampaiden kehitystä sekä parantaa aineenvaihduntaa.
Eikä tässä kaikki:
– Kala myös lisää älykkyyttä tai ainakin keskushermoston hyvää toimintaa, Suomi sanoo.
D-vitamiinia on eniten merialueiden ahvenissa ja lahnoissa, omega-3-rasvahappoja puolestaan silakassa ja muikussa.
Eniten kalan syömisestä terveyshyötyjä saavat yli 45-vuotiaat, mutta vaakakuppi on kallellaan hyvien puolelle kaikissa ikäryhmissä. Odottavien ja imettävien äitien ja pikkulasten kannattaa noudattaa kalan syömiseen suositeltuja rajoituksia.
Silakoissa PFAS-yhdisteitä
Suomalaiset kalat voivat melko hyvin. Dioksiinien määrä on ollut jo vuosikymmeniä laskussa ja vierasaineiden pitoisuudet ovat enimmäkseen alle EU:n asettamien enimmäismäärien. Tärkein yksittäinen poikkeus on Saaristo- ja Selkämeren silakan PFAS-yhdisteet. Niiden kohoamassa olevat pitoisuudet edellyttävät jatkotoimia.
Niukasti käytetyistä kalajeista särjen syömistä kannustetaan lisäämään. Särkikalojen puolesta on puhuttu pitkään, mutta ne tuntuvat olevan edelleen huonon maineensa vankeja ja sen myöntää myös kalayrittäjä Miia Nätti Helsingin Hakaniemen kauppahallista.
– Se on hirveän hyvä vaihtoehto, kun ihmiset ovat tänä päivänä rahasta tosi tarkkoja. Kilohinta liikkuu 12–25 euron välillä eli on sellainen edullisempikin vaihtoehto, Nätti sanoo.
