Fortumin on turha haaveilla ydinvoimahankkeelleen suurta valtion tukea.
Fortum kertoi viikko sitten, että se ei enää rakenna uutta suurta ydinvoimalaa ilman, että valtio olisi jakamassa miljardihankkeen riskejä.
Valtiovarainministeriöltä tulee nyt karu vastaus.
Kansliapäällikkö Juha Majanen sanoo Ylen haastattelussa, että tuen antamista ei ole täysin suljettu pois, mutta avokätisyyttä ei ole luvassa.
Ydinvoimalle halutaan Majasen mukaan pitää kuitenkin ”ovea auki”.
Valtiovarainministeriön näkemys tukemisen tarpeesta ja mahdollisuuksista päätetään syksyyn mennessä. Myös työ- ja elinkeinoministeriö selvittää, mitä tukea ydinvoima tarvitsisi ja miten syvästi ydinvoimatuki vaikuttaisi sähkömarkkinoiden toimintaan.
Majanen muistuttaa, että edes lainojen takaaminen ei ole ongelmatonta – varsinaisesta lainan antamisesta puhumattakaan.
Takauksien antaminen ei välttämättä tarkoita rahanmenoa, mutta takausvastuiden kasvaminen vaikkapa kymmenellä miljardilla eurolla voi johtaa luottoluokituksen heikentymiseen. Se tarkoittaisi puolestaan kalliimpia korkokuluja.
Ja lisäksi, ydinvoimalle muodossa tai toisessa annettava tuki olisi pohjimmiltaan uusi yritystuki.
– Julkisen vallan mahdollisuus tukea yritystoimintaa nykyistä enemmän on tosi pieni. Päinvastoin yritystukia pitäisi purkaa, Majanen sanoo.
Mutta yhdelle tukimuodolle hän näyttää ainakin haalean vihreää valoa. Edellisen energia- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) ehdottama ajatus hintaputkesta olisi edullinen ainakin valtion näkökulmasta.
– Se on ehkä helpoiten toteutettavissa, mutta en vielä sulkisi mitään pois, enkä myöskään vielä valitsisi jotain tiettyä, Majanen muotoilee.
Hintaputkessa ydinvoiman tuottaja saisi vähimmäishinnan tuottamastaan sähköstä silloinkin, kun pörssisähkön hinta olisi vaikka nollassa tai miinuksella. Vastaavasti sähköntuottaja maksaisi palautusta silloin, kun pörssihinta ylittäisi tietyn rajan.
Mahdollinen lasku korvauksista tulisi valtion sijasta sähkönkuluttajille.
Markkinoiden pitää antaa toimia
Mutta erityisesti ministeriössä epäillään valtion puuttumista markkinoiden toimintaan.
Sääriippuvaisen sähköntuotannon kovan kasvuvauhdin takia sähkömarkkinat ovat yhä murrosvaiheessa. Sähkön kysyntä ja tarjonta hakevat tasapainoa ja tuloksena on ollut hintojen raju vaihtelu.
Sähkön kuluttajat ovat tehneet suuria investointeja sopeuttaakseen kulutustaan pörssisähkön hintavaihteluiden mukaan. Esimerkiksi kunnat ovat investoineet sähkökattiloihin, joilla tehdään kaukolämpöä halvan sähkön aikaan.
Majanen korostaakin, että markkinoiden pitää antaa toimia. Hän muistuttaa, että sähkömarkkinat ovat tuottaneet Suomelle uudenlaista kilpailukykyä halvan sähkön muodossa.
Onko valtion tuki ydinvoimalle kansantalouden kokonaisedun mukaista? Näin Juha Majanen vastaa:
– Onko todella niin, että markkinassa on jotain korjattavaa? Majanen kysyy.
Kysymyksestään huolimatta hän myöntää, että pidemmälle katsottuna tilanne voi olla erilainen kuin nyt.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid ennustaa, että kymmenessä vuodessa sähkön kulutus Suomessa kaksinkertaistuu. Ratkaisevaa on myös se, kuinka paljon sähkön kulutus sopeutuu tuotannon ja hinnan vaihteluihin.
– Käytännössä investoinnin kokoluokka on niin suuri, että siinä voidaan hyvin tarvita myös valtion osallistumista.
Mutta vielä ei ole Majasen mukaan kuitenkaan ”millään tavalla selvää”, että valtio olisi ydinvoimahankkeessa mukana.
Ruotsilla riittää rahaa ja halua tukea ydinvoimaa
Pohjoismaisella sähkömarkkina-alueella keskustelu uudesta ydinvoimasta käy kuumana muuallakin kuin Suomessa.
Viime viikolla Ruotsin hallitus kertoi olevansa valmis rahoittamaan ydinvoimahankkeita yli 30 miljardin euron lainalla. Lisäksi hallituksen lakiesitykseen sisältyy ydinvoiman tuottajalle luvattava vähimmäiskorvaus sähköstä.
Energiatuotannon lisääminen Ruotsissa heijastuisi Pohjoismaisen sähköpörssin kautta myös Suomeen.
Fortum katsoi omassa perusteellisessa ydinvoimaselvityksessään sekä Suomea että Ruotsia. Yhtiö muistutti, että kaikki nyt liikkeellä olevat ydinvoimahankkeet Euroopassa saavat valtion tukea jossain muodossa.
– Valtio jakaa riskiä jollain tavalla kaikissa nyt etenevissä ydinvoimahankkeissa Euroopassa ja globaalistikin, sanoi Fortumin ydinvoimaliiketoiminnasta vastaava johtaja Petra Lundström.
Fortum osti juuri Loviisassa lisämaata nykyisten ydinvoimaloidensa vierestä. Siitä päätellen yhtiö ei ole ainakaan heti siirtämässä katsettaan pelkästään Ruotsiin.
Fortum: valot voivat sammua
Erityisesti tuulivoimatuotannon lisääntyminen on painanut sähkön hinnat niin alas, että investoiminen uuteen tuotantoon, ainakaan ydinvoimaan, ei ole enää kannattavaa.
Miksi siis sähkön tuotantoa halutaan vielä lisää ja jopa valtion tuella?
Fortum korostaa, että sääriippuvaisen sähköntuotannon vaihtelut voivat johtaa dramaattisiin seurauksiin: ilman riittävää sähkön kysynnän joustamista ja riittävän vakaata sähköntuotantoa koko sähköverkko voi pimentyä.
– Saatamme päätyä järjestelmään, joka on yhä alttiimpi tuotannon riittämättömyyden riskille, mikä tarkoittaa kirjaimellisesti, että valot voivat sammua, toimitusjohtaja Markus Rauramo havainnollisti selvitystä julkistaessaan.
