Ruotsin hallitus on päättänyt osoittaa kolme merivoimien alustaan ja yhden ilmavoimien lentokoneen Naton johtamaan uuteen Itämeren valvontaoperaatioon.
SÄLEN Ruotsin hallitus lähettää Itämerelle kolme merivoimien sota-alusta sekä valvontalentokoneen.
Ruotsi osoittaa nämä kolme alusta ja lentokoneen Naton käyttöön merikaapelin suojaamiseen tähtäävään operaatioon. Ruotsalaiset eivät ole asettaneet käytölle mitään aikarajaa, vaan pääministeri Ulf Kristerssonin mukaan sen päättää Naton operaation johtajat.
Kristersson kertoi asiasta Ruotsin tuntureilla Sälenissä vuosittain pidettävän turvallisuuskonferenssin avajaisiksi.
Avauspuheessan Kristersson kuvasi vallitsevaa turvallisuusympäristöä.
– Ruotsi ei ole sodassa. Mutta myöskään rauha ei vallitse, Kristersson sanoi.
Sunnuntaina Sälenissä alkanut turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan keskittyvä Folk och försvar -konferenssi jatkuu tiistaihin asti.
Konferenssin erityinen teema on tänä vuonna ”johtajuus ja hallinto resilienssin rakentamiseksi”.
Ruotsin hallitus herätteli kansalaisiaan
Viime vuonna Ruotsin hallitus herätteli ruotsalaisia Venäjän hyökkäyssodan todellisuuteen. Silloin viesti oli, että sota voi levitä myös Ruotsiin.
Tänään sunnuntaina Kristerssonin pääviesti oli, että Ruotsi ei ole sodassa, mutta ei entisenlaisessa rauhantilassakaan.
Ruotsin puolustusvoimien uusi komentaja Michael Claesson arvioi lauantaina julkaistussa radiohaastattelussa, että juuri nyt kaikki merkit ovat samat kuin ennen toisen maailmansodan puhkeamista.
Pääministeri Kristersson viittasi samoihin merkkeihin, mutta korosti, että nyt on tehtävä kaikki, ettei tilanne kärjistyi samalla tavalla kuin vuonna 1939.
Kristersson myöntää, että esimerkiksi nyt Naton päättämä Itämeren merikaapelien tehovalvonta voi ärsyttää Venäjää. Kristersson peräänkuuluttikin taitoa, ettei niin käy.
Helsingin Nato-kokouksesta yhteinen tilannekuva
Kristersson osallistuu tiistaina Helsingissä järjestettävään Nato-kokoukseen, jonka Suomi ja Viro ovat kutsuneet koolle ja johon tulee myös Naton pääsihteeri Mark Rutte. Kokouksen isäntänä on tasavallan presidentti Alexander Stubb. Tiistain kokoukseen osallistuu Stubbin ja Viron pääministerin Kristen Michalin lisäksi Itämeren maiden johtajat, muiden muassa Saksan liittokansleri Olaf Scholz.
Kristerssonin mukaan tärkeintä on nyt saada yhteinen ja yhtenäinen tilannekuva.
– Tällaisissa tilanteissa tieto leviää nopeasti ja kaikki ei suinkaan ole paikkansapitävää. Siksi on tärkeää, että muodostamme yhteisen kuvan tapahtumista ja sitten pohdimme, mitä kukin maa voi tiässä tilanteesa tehdä, Kristersson tähdensi.
Kristersson: Epätodennäköistä, että kyse olisi vahingosta
Kristerssonin mukaan on epätodennäköistä, että Itämeren kaapelisabotaasi tapahtui vahingossa.
– Me ja naapurimaamme joudumme kokemaan hybridihyökkäyksiä, joita ei toteuteta ohjuksilla ja sotilailla, vaan tietokoneilla, rahalla, disinformaatiolla ja sabotaasiuhkauksella, hän sanoi konferenssissa.
Nato päätti lisätä valvontaa Itämerellä sen jälkeen kun Suomen rajavartiosto ja merivoimat ohjasivat joulupäivänä polttoainelastissa olevan Eagle S -aluksen Suomen vesialueille. Aluksen epäiltiin vaurioittaneen merenpohjaa viistäneellä ankkurillaan yhtä Suomen ja Viron välistä sähkökaapelia ja neljää tietoliikennekaapelia.
Suomalaisviranomaisten mukaan aluksen takavarikolla pystyttiin estämään lisävahinkojen syntyminen.
Alkuviikosta Ruotsin merivoimien erikoisalus Belos nosti pintaan ankkurin, jonka suomalaisviranomaiset olivat paikallistaneet ja jonka uskotaan puuttuvan juuri Eagle S-aluksesta. Ankkuri löytyi paikasta, johon kilometrejä merenpohjassa jatkuneet raahausjäljet päättyivät.
Ruotsalaisministerien mukaan Suomi toimi mallikkaasti kun se onnistui pysäyttämään epäillyn aluksen tuoreeltaan.
Marraskuussa kiinalaisaluksen epäiltiin vaurioittaneen Suomen ja Saksan välistä ja Ruotsin ja Liettuan välisiä tietoliikennekaapeleita. Epäilty alus ehti kuitenkin seilata kauas onnettomuuspaikalta ja tutkimukset ovat yhä kesken.
Merenalaisista vaurioista enimmäinen puolestaan liittyi Nord Stream kaasuputkeen, joka rikkoiutui Tanskaan kuuluvan Bornholmin läheisillä vesillä syyskuussa 2022. Vaurioi syytä tai vaurioittjaa ei saatu koskaan selville.
Ruotsalaisministerien käsitys on yksimielinen: liian paljon vaurioita ollaakseen sattumaa.
Pääministeri Kristersson on kuitenkin tarkka johtopäätöksistä. Hänen mukaansa syyllistä ei nimetä ennen kuin se tiedetään varmasti.
